Miten operatiivinen kassavirta, kassavirta sijoitustoiminnasta ja kassavirta rahoitustoiminnasta eroavat toisistaan?

Kassavirta itsessään kuvaa kirjaimellisesti tarkastelujakson aikana yhtiön kirstuun sisään ja sieltä ulos virrannutta rahaa. Näiden virtojen synty esitetään puolestaan kolmen eri lähteen kautta, kuten olet huomannutkin. Operatiivinen kassavirta kuvaa sitä, minkä verran yhtiön varsinainen liiketoiminta on luonut tai joissain tapauksissa polttanut rahaa tietyn ajanjakson aikana. Täten operatiivinen kassavirta muodostuukin operatiivisesta tuloksesta (liikevaihdon ja operatiivisten kustannusten erotus), ei-kassavirtavaikutteisista oikaisuista (esim. poistot), nettokäyttöpääoman muutoksesta sekä kassapohjaisista veroista ja korkokuluista.

Jos tarkastellaan esimerkkiyhtiönä Konepaja AB Oy:tä, jonka liikevoitto on 9 MEUR, poistot 2 MEUR ja kassapohjaiset nettorahoituskulut ja verot yhteensä 3 MEUR, saadaan operatiiviseksi kassavirraksi ennen nettokäyttöpääoman muutosta 8 MEUR (9+2-3). Oletetaan samaan hengenvetoon, että liiketoiminta on viimeisen vuoden aikana kehittynyt hyvin suotuisasti ja yhtiö on onnistunut kasvattamaan kokoluokkaansa selvästi. Valmistavan teollisuuden liiketoimintamallilla tämä on johtanut siihen, että vaihto-omaisuus on kohonnut 2 MEUR:lla, myyntisaamiset 3 MEUR:lla ja ostovelat 2 MEUR:lla. Näin ollen yhtiön liiketoiminnan sitoma nettokäyttöpääoma on kohonnut yhteensä 3 MEUR:lla (2+3-2) eli kassavirran näkökulmasta tämä potti on ikään kuin ja virrannut ulospäin. Nyt kun huomioidaan nettokäyttöpääoman muutoskin, Konepaja AB Oy:n operatiiviseksi kassavirraksi saadaan yhteensä 5 MEUR.

Yleisesti ottaen nettokäyttöpääoman muutoksesta on hyvä korostaa sitä, että voimakkaan yhtiön kasvaessa päivittäisen toiminnan pääomatarpeet voivat imaista tuntuvankin siivun tulosmielessä eteenpäin menneiden operaatioiden kassavirtavaikutuksista, kuten esimerkkiyhtiö Konepaja AB Oy:n tapauksessa nähdään. Toisaalta yhtiön oma liiketoimintamalli (esim. hyvin etupainotteiset tulovirrat), neuvotteluasema (ts. optimaaliset maksuajat) ja jossain määrin myös toimialan ansaintalogiikka voivat olla sellaisia, että nettokäyttöpääoma taipuu negatiiviseksi. Käytännön tasolla tämä tarkoittaa sitä, että asiakkaat rahoittavat yhtiön toimintaa ja kasvua. Mikäli esimerkkiyhtiö Konepaja AB Oy:n nettokäyttöpääoman muutos olisikin ollut -2 MEUR, olisi operatiivinen kassavirta ollut tällöin (9+2+2) 13 MEUR. Kolikon kääntöpuolena on kuitenkin se, että liiketoiminnan kutistuessa negatiivinen nettokäyttöpääoma toimii ikään kuin väärään suuntaan ja juoksevan toiminnan rahoitustarve nousee tästä syystä takaisin pöydälle.

Investointien kassavirta (Nordnetin terminologiassa sijoitustoiminta) kuvaa sen sijaan sitä, kuinka paljon yhtiö on vuoden aikana investoinut. Investointien kassavirta pitää sisällään myös mahdolliset omaisuuserien myynnit. Oletetaan, että Konepaja AB Oy on vuoden aikana investoinut uusiin tuotantokoneisiin 8 MEUR:n, tehnyt 5 MEUR:n suuruisen yrityskaupan ja samalla myynyt ydinliiketoimintaan kuulumattoman tytäryhtiön 3 MEUR:lla. Tällöin investointien kassavirta on koko vuoden osalta -10 MEUR (-8-5+3).

Rahoituksen kassavirta puolestaan kuvaa yhtiön oman ja korollisen vieraan pääoman muutoksia. Jos jatketaan Konepaja AB Oy:n tarinaa ja oletetaan, että yhtiö on maksanut tilikauden aikana omistajilleen 3 MEUR:n osingot, nostanut yrityskauppaa ja koneinvestointeja varten 7 MEUR:n pankkilainan ja lyhentänyt vanhaa lainakantaansa 2 MEUR:lla, saadaan rahoituksen rahavirraksi yhteensä 2 MEUR (-3+7-2).

Kun nämä kolme kassavirran lähdettä yhdistetään, saadaan Konepaja AB Oy:n rahavarojen muutokseksi -3 MEUR (5-10+2). Konepaja AB Oy:n kassavirtajumpasta nähdäänkin, että rahavarojen muutokseen vaikuttaa operatiivisen suoritustason lisäksi vahvasti myös investointi- ja rahoituspäätökset. Investointi- ja rahoituspäätökset ovat myös puolestaan juurisyitä sille, miksi nettotuloksen etumerkki voi olla päinvastainen rahavarojen muutoksen kanssa.

-Joonas-