Nightingale Health tiedotti maanantaina, että Pohjois-Karjalan hyvinvointialue (Siun sote) ottaa yhtiön sairastumisriskien tunnistuksen osaksi työttömien terveystarkastuksia lokakuussa 2026 alkavassa pilotissa. Pidämme uutista positiivisena askeleena, sillä julkinen perusterveydenhuolto on yhtiölle merkittävä potentiaalinen markkina, johon murtautuminen on perinteisesti hidasta ja vaikeaa. Vaikka kyseessä on merkittävä päänavaus lakisääteisiin terveystarkastuksiin julkisella sektorilla, arvioimme, että pilotin alkuvaiheen volyymit ja siten välitön taloudellinen merkitys jäävät yhtiön mittakaavassa pieniksi. Uutinen ei siten aiheuta välittömiä muutoksia ennusteisiimme, mutta se tukee osaltaan odotuksiamme yhtiön teknologian asteittaisesta jalkautumisesta laajempiin terveydenhuollon prosesseihin.

Päänavaus julkisen sektorin lakisääteisiin palveluihin

Sopimuksen myötä Nightingalen verikoe integroidaan osaksi Siun soten työttömien terveystarkastuksia, jotka ovat hyvinvointialueiden lakisääteinen palvelu työterveyshuollon ulkopuolella oleville. Asiakkaat käyvät verikokeessa ennen vastaanottoa, ja Nightingale toimittaa riskiennusteet viidestä yleisestä kroonisesta sairaudesta (mm. tyypin 2 diabetes ja sydäninfarkti). Korkean riskin asiakkaat ohjataan olemassa oleviin hoitopolkuihin, ja riskien kehittymistä seurataan myöhemmin uusintanäytteillä. Pohjois-Karjala on ensimmäinen hyvinvointialue, joka ottaa testin rutiiniosaksi lakisääteistä terveystarkastusta. Olemme aiemmin korostaneet, että Nightingalen ratkaisun arvo mitataan siinä, miten hyvin se pystytään integroimaan osaksi olemassa olevia hoitoketjuja ilman raskasta uutta infrastruktuuria. Siun soten malli, jossa testi tehdään osana normaalia näytteenottoa ja tulokset kytketään suoraan olemassa oleviin digitaalisiin hoitopolkuihin, vaikuttaa nähdäksemme juuri tällaiselta matalan kynnyksen ratkaisulta.

Volyymien kasvu vaatii onnistuneita tuloksia pilottivaiheesta

Nightingalen arvonluonti nojaa näkemyksemme mukaan testivolyymien voimakkaaseen kasvuun. Yhtiöllä on jo käynnissä julkisella sektorilla Etelä-Savon hyvinvointialueen (Eloisa) Hyvinvointilahja-hanke. Olemme arvioineet, että julkisen sektorin asiakkaiden hankinta on hidasta ja laajemmat sopimukset edellyttävät kiistattomia näyttöjä pilottien vaikuttavuudesta ja kustannustehokkuudesta. Siun soten pilotissa kerättävä tieto sairastavuudesta ja toimenpiteiden vaikuttavuudesta onkin mielestämme kriittistä yhtiön tulevan myynnin kannalta. Yksittäisenä pilottina Siun soten tuoma volyymi ei vielä arviomme mukaan ratkaise yhtiön lähivuosien kasvuhaasteita tai kassan kulumiseen liittyviä riskejä. Onnistuessaan malli voi kuitenkin toimia tärkeänä referenssinä muille hyvinvointialueille. Sijoitustarinan kannalta päähuomiomme kohdistuu edelleen siihen, miten suurimpien kansainvälisten kumppanuuksien volyymit skaalautuvat.