Nordea CMD: Kohti Pohjoismaiden parhaiten menestyvää finanssipalvelukonsernia
Nordean pääomamarkkinapäivä ei tarjonnut suurta muutosta yhtiön suuntaan. Uudella vuoteen 2030 ylettyvällä strategiakaudella fokus on vahvasti kasvussa, sillä pankki on kannattavuuden osalta jo erinomaisessa kunnossa. Samalla yhtiö pyrkii jatkuvasti tehostamaan toimintaansa ja pitämään kulujensa kasvun maltillisena erityisesti digitaalisia kyvykkyyksiään kehittämällä. Näiden tekijöiden summana Nordea tavoittelee kannattavuutensa ja tuloksensa selvää kasvua vuoden 2025 tasoon nähden, ja pankin julkilausuttuna tavoitteena on yli 2 euron osakekohtainen tulos vuonna 2030 (2025e: 1,40€). Pidämme tavoitetta hyvin kunnianhimoisena tuloskasvun ollessa vahvasti tuottojen kasvun varassa.
Kasvutavoitteet ovat kunnianhimoiset
Tavoitekaudella Nordea tavoittelee markkinaa nopeampaa kasvua. Pankin arvio markkinakasvuksi on noin 3 %, joten kokonaisuudessaan yhtiö tavoittelee yli 4 %:n vuosittaista tuottojen kasvua 2026–2030. Tasoa voidaan pitää varsin korkeana huomioiden pankin jo nykyisellään vahva markkina-asema sekä luotonannossa että varainhoidossa. Pankkitoiminnassa kasvu ei kuitenkaan ole ensisijainen haaste, vaan sen saavuttaminen järkevällä hinnoittelulla ja riskitasolla. Nordean kohdalla emme ole tästä huolissamme yhtiön vahva riskienhallintakulttuuri huomioiden. Tuottojen kasvutavoitteen taustalla on oletus markkinakorkojen kohtalaisen vakaasta kehityksestä (Pohjoismaissa keskimäärin noin 3 %) nykyisten korkoennusteiden mukaisesti.
Markkinoista Nordea näkee kilpailijoitaan ripeämpää kasvupotentiaalia erityisesti Ruotsissa ja Norjassa. Millään taikatempuilla kasvua ei tavoitella, vaan yhtiön mukaan pärjääminen kilpaillussa pankkimarkkinassa vaatii laadukasta ja laajaa palveluvalikoimaa sekä erinomaista asiakaskokemusta. Kasvua haetaan niin henkilöasiakkaista kuin yritysasiakkaista. Kuluvana vuonna lainakysyntä onkin ollut piristymään päin, minkä lisäksi Nordea on onnistunut voittamaan markkinaosuuksia erityisesti Ruotsissa. Varainhoidossa Nordea näkee kasvupotentiaalia erityisesti sijoitusvakuutuksissa sekä Private Banking -asiakkaissa.
Kulutehokkuutta ylläpidetään muun muassa teknologiapanostuksilla
Pääomamarkkinapäivä vahvisti yhtiön aiempaa viestiä siitä, että suuret kertainvestoinnit digitalisaation osalta ovat toistaiseksi takana, ja jatkossa digitaalisten palveluiden sekä prosessien kehitys on selvästi tasaisempaa. Edellisellä strategiakaudellaan Nordea toteutti muun muassa merkittävän peruspankkijärjestelmäuudistuksen, minkä lisäksi kulupanostuksia tehtiin teknologian lisäksi muun muassa riskienhallintaan. Näiden ei enää odoteta jatkuvan yhtä suurina, mikä pitää kulukasvun edellistä strategiakautta maltillisempana. Tekoälyn sekä muun teknologiakehityksen avulla Nordea taas arvioi tehostavansa toimintaansa mm. automatisoimalla luottopäätöksiä sekä petosten torjuntaa, vähentämällä ihmisten tekemiä rutiinitöitä sekä nostamalla asiakaspalvelun tuottavuutta.
Päivitetyssä arviossaan Nordea odottaa sen kulujen kasvavan keskimäärin noin 2 % vuodessa, mikä vastaa karkeasti yleistä kuluinflaatioennustetta. Samalla tämä tarkoittaa, että Nordean tavoittelema kannattavuusparannus lepää vahvasti tuottojen kasvun varassa. Toisaalta osa arvioidusta kulujen kasvusta liittyy juuri kasvusuunnitelmiin, ja yhtiö kommentoikin näiden päätyvän uudelleentarkasteltavaksi, mikäli kasvutavoitteisiin ei strategiakaudella päästä. Nordean arvion mukaan sen luottotappiotaso on keskimäärin 0,1 % suhteessa luottokantaan, joten tämän osalta näkymä on ennallaan.
Kannattavuuskehitys riippuu tuottojen kasvuvauhdista
Nordea tavoittelee kulu-tuottosuhteensa laskemista 40–42 %:n haarukkaan. Luvussa ei ole huomioitu viranomaismaksuja. Kuluvan vuoden ennusteillamme vastaava luku on noin 45 %. Uudelle tavoitetasolleen Nordea on yltänyt kerran aiemmin, vuonna 2023. Tavoitteen saavuttaminen on mielestämme kaikkea muuta kuin helppoa, ja se vaatii kulukontrollissa onnistumisen lisäksi selvää tuottojen kasvua yhtiön noin 4 %:n tavoitteen mukaisesti.
Tavoite yli 15 %:n oman pääoman tuotosta läpi tavoitekauden on sen sijaan mielestämme varsin realistinen, ja se vastaa myös karkeasti omia nykyisiä ennusteitamme. Vuoteen 2030-mennessä oman pääoman tuoton pitäisi yhtiön mukaan kuitenkin olla ”merkittävästi tätä enemmän”, mikä vaatii mielestämme jo hyvää markkinatilannetta. Erityisen tärkeää on korkokehitys, sillä markkinakorkojen lasku selvästi alle 2 %:n tason tekisi yli 15 %:n kannattavuustasonkin saavuttamisesta äärimmäisen haastavaa. Näin ollen tavoitteen edistymisen osalta sijoittajan tulee seurata pankin volyymi- ja kulukehityksen lisäksi markkinakorkojen näkymää. Vaikka nykyiset ennusteet povaavat hiljalleen nousevaa korkokäyrää, on korkoennusteiden historiallinen osumatarkkuus ollut heikkoa.
Nykyiset ennusteemme ovatkin jonkin verran yhtiön tavoitetasoa maltillisemmat, mutta emme näe tässä vaiheessa tarvetta olennaisille ennustemuutoksille. Pidämme nykyistä noin 15 %:n oman pääoman tuottoennustettamme hyvänä lähtökohtana, ja tähän uskomme Nordean yltävän ilman yllättäviä negatiivisia muutoksia markkinatilanteessa. Tämä olisi myös erinomainen kannattavuustaso muuhun Pohjoismaiseen pankkisektoriin verrattuna. Kasvutavoitteen osalta on toki syytä huomioida, että pankin nykyjohdolla on varsin hyvä historia asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa. Tämä nostaakin jonkin verran todennäköisyyttä ennusteitamme paremmasta kehityksestä.
Yritysostot ovat myös mahdollisia strategiakaudella
Orgaanisen kasvun ohella myös yrityskaupat nousivat esille pääomamarkkinapäivän kysymysosiossa. Johdon kommenttien perusteella Nordea näkee nämä houkuttelevana vaihtoehtona pääoman allokoimiseksi, mikäli sopivia kohteita tulee myyntiin. Täydentävät yritysostot esimerkiksi Tanskan pankkimarkkinassa voisivatkin tarjota kulusynergiapotentiaalia, mikä taas voi tarjota tukea kunnianhimoisille tuloskasvu- ja kannattavuustavoitteille. Johto kuitenkin painotti strategiakauden kasvutavoitteidensa olevan orgaanisia. Arviomme mukaan mahdolliset järjestelyt olisivat kokoluokaltaan maltillisia (vrt. Dansken Norjan henkilöasiakasliiketoimintojen hankinta), sillä suuremmat järjestelyt ovat haastavia jo pelkästään kilpailulainsäädännön kannalta.
Voitonjakopolitiikkaan ei olennaisia muutoksia
Uudella strategiakaudella Nordea siirtyy kahdesti vuodessa jaettavaan osinkoon. Näistä ensimmäinen sisältää alkusyksystä maksettavan erän, jonka suuruus on 50 % ensimmäisen vuosipuoliskon tuloksesta. Tämä tarkoittaa sitä, että voitonjako painottuu hieman vahvemmin keväällä maksettavaan osinkoon, jonka osuus tulee olemaan tavoitehaarukalla (60–70 % osingonjakosuhde) noin 60 % koko tilikauden osingosta. Lisäksi voitonjakoa täydennetään tuttuun tapaan omien osakkeiden takaisinostoilla. Näin ollen osingon jakaminen kahteen erään on käytännössä ainoa voitonjakopolitiikkaan tehty muutos. Tällä ei kuitenkaan ole vaikutusta yhtiön arvoon.
Toki ovi jätettiin auki myös yritysostoille, jotka toteutuessaan vähentäisivät omien osakkeiden takaisinostoihin käytössä olevia pääomia. Kokonaisuudessaan Nordea odottaa jakavansa omistajilleen yli 20 mrd. euroa vuosina 2026–2030 (>40 % nykyisestä markkina-arvosta). Näin ollen voitonjako säilyy entiseen tapaan vuolaana ja muodostaa keskeisen osan osakkeen tuotto-odotuksesta.
Pääomarakenteensa osalta Nordea toisti aiemman tavoitteensa, jonka mukaan pankin vakavaraisuus (CET1) ylittää viranomaisen asettaman vähimmäistason 1,5 prosenttiyksiköllä. Tämän osalta yhtiö kuitenkin täsmensi odottavansa vakavaraisuutensa olevan tavoitetasolla (15,5 %) läpi koko tavoitekauden. Olennaista määrää ylimääräisiä varoja taseessa ei siis tällä hetkellä ole (Q3’25 lopussa CET1-taso 15,9 %), joten voitonjako on riippuvaista tuloskehityksestä.
Sisäänkirjautuminen vaadittu
Tämä sisältö on näkyvissä vain sisäänkirjautuneille käyttäjille
