Osaajakilpailu kiristyi loppuvuonna IT-palvelumarkkinalla

IT-palvelumarkkinan jo entisestään kireä osaajakilpailu kiristyi selkeästi loppuvuoden aikana tuloskaudella haastattelemiemme sektorin yhtiöiden kommenttien perusteella.

Suomessa tilanne koskee lähinnä pääkaupunkiseutua ja Ruotsissa kilpailu on laaja-alaisempaa. Arviomme mukaan tilanteen myötä kotimaisilla IT-palveluyhtiöillä alueellisen strategian sekä työnantajaimagon merkitys kilpailutekijöinä korostuvat tämän vuoden aikana. Lisäksi osaajakilpailu voi aiheuttaa sektorin yhtiöille lyhyellä aikavälillä hidasteita tuloskasvulle, kun rekrytointi rajoittaa niiden liikevaihdon kasvua ja palkkainflaatio rasittaa kulurakennetta. Isossa kuvassa ja pitkällä aikavälillä kyseessä on terveen markkinan positiivinen ongelma, sillä se heijastelee IT-osaamisen arvostuksen nousua.

Kiristynyt osaajakilpailu on nyt alkanut näkyä pienenä palkkainflaation kiihtymisenä useiden kommenttien perusteella, vaikka isoa muutosta ei ole havaittavissa. Pahimmillaan jotkin toimijat ovat kommentoineet osaajakilpailun saaneen jo epäterveitä piirteitä. Tieto nosti palkkainflaatioarviotaan Q4-raportissa konsernitasolla 4 %:iin (aik. 3 %) ja kertoi sen olevan voimakkainta Ruotsissa. Arviomme mukaan nykyisessä hyvässä kysyntätilanteessa useat toimijat saavat kustannusinflaatiota vietyä eteenpäin hintoihin. Hinnoittelussa suurempi haaste on toimijoilla, joiden liiketoiminta sisältää suuren määrän ylläpitoa ja monivuotisia sopimuksia. Pääosin tuntilaskutteisesti kehitystyötä tekevillä ohjelmistokehittäjillä (kuten Vincit ja Gofore) pitäisi olla paremmat edellytykset hintojen korottamiseen, mutta vastaavasti näiden toimijoiden palvelualueilla osaajakilpailu on kaikkein kireintä

IT-markkinan suotuisasta kysyntätilanteesta johtuen viimeisen vuoden aikana markkinan kilpailu on kääntynyt yhä voimakkaammin asiakkaista osaajiin erityisesti ohjelmistokehityspalveluissa. Osaajakilpailu on edelleen korostanut kulttuuria ja rekrytointiosaamista yritysten kilpailutekijänä. Voittajia tässä trendissä ovat olleet selkeästi pienet ja ketterät toimijat, jotka usein erottuvat kulttuurilla ja erilaisella organisaatiomallilla sekä toimivat vahvasti digipalveluiden alueilla. Näitä toimijoita ovat erilaisten työnantajavertailujen (mm. GPTW, Academic Work) perusteella olleet esimerkiksi Vincit, Reaktor, Futurice, Solita ja Gofore.

Osaajakilpailu näkyy konkreettisesti sektorin yhtiöiden näkyvinä rekrytointikampanjoina ja - tempauksina. Monet toimijat ovat myös laajentaneet toimintaansa uusiin kaupunkeihin päästäkseen kiinni uusiin rekrytointimarkkinoihin. IT-yhtiöiden asiakkaat ovat myös havainneet, että digitalisaatio on jatkuva prosessi, jota ei voi hankkia vain projektina IT-toimittajalta. Tämän takia myös teollisuus on aktivoitunut kilpailemaan yhä enemmän samoista osaajista. Pienessä mittakaavassa on ollut nähtävissä myös, että IT-konsulttiyhtiöistä lähdetään yrittäjiksi.

Suurten generalistien (kuten Tieto ja CGI) sekä Nokian laajojen irtisanomisten myötä tarjonta IT-osaajista Suomessa on ollut 2010-luvulla kohtalaisen hyvää, mikä on tasoittanut osaajapulaa ja hillinnyt palkkainflaatiota. Toimialan nopean rakennemuutoksen takia IT-osaajien tarjonta osaamisalueiden puolesta ei kuitenkaan arviomme mukaan ole vastannut markkinan kysynnän tarpeisiin ja useilla kasvavilla alueilla osaajien saatavuus on ollut heikkoa. Digitalisaation myötä tarve vanhasta teknologiakeskeisestä insinööriosaajasta on siirtynyt osaajiin ja IT-yrityksiin, jotka osaavat yhdistää teknologian lisäksi luovuuden ja liiketoimintaymmärryksen. Tämä on IT-palveluyrityksille erittäin vaikea kyvykkyys rakentaa, sillä niiden usein insinöörikeskeinen kulttuuri ei helposti taivu tähän tarpeeseen. Tämä on jälleen luonut tilaa uusille, pienemmille ja ketterille toimijoille kasvaa ja houkutella parhaita osaajia. Samaan aikaan 2010-luvulla monet suuret IT-generalistit ovat nähneet irtisanomiset tehokkaampana keinona verrattuna henkilöstön uudelleenkouluttamiseen, mikä on vaurioittanut niiden työnantajakuvaa ja kulttuuria.