Pihlajalinna Q2-aamutulos: Kasvu oli pirteää mutta tuloskehitys jätti hieman toivomisen varaa

Pihlajalinna julkisti aamulla Q2-tulosraportin, jossa liikevaihdon kasvu oli jälleen vahvaa, mutta tulosrivit jäivät odotuksista, eikä odotettua tuloskasvua saatu aikaan. Tuloskasvun aikaansaanti olisi sijoitustarinan kannalta kriittistä, jotta korkeaa velkavipua saataisiin sulateltua ja rahoituskulut skaalautuisivat paremmin. Tulospettymystä lievensi kuitenkin selvästi se seikka, että alitus johtui käsittääksemme puhtaasti ulkoistusten vaativan erikoissairaanhoidon korkeista kustannuksista, ja tästä kustannusvastuusta yhtiö on pyrkimässä eroon. Näkymissä ei ollut muutoksia ja varovainen ohjeistus toistettiin.

Liikevaihdon kehitys oli jälleen odotetun pirteää

Pihlajalinnan Q2-liikevaihto kasvoi 5,7 %:lla 184 MEUR:oon ollen hyvin linjassa odotustemme kanssa. Orgaaninen kasvu oli vielä hieman tätä parempaa (+6,7 %) yritysasiakasmyynnin vetämänä. Toisin kuin aiempina kvartaaleina yritysostojen antama tuki myynnille hiipui ja suunterveyden divestointi painoi sitä. Orgaaniset kasvuluvut olivat jälleen vahva suoritus, kun huomioidaan että koronaan liittyvien palveluiden myynnistä koitui vielä noin 3 MEUR:n vastatuuli. Pirkanmaan hyvinvointialue otti myös vuoden alusta omaan palvelutuotantoonsa Pihlajalinnan sen alueella tuottamien kuntaulkoistusten vaativan ja kiireellisen erikoissairaanhoidon kustannukset, millä oli 5,7 MEUR:n negatiivinen vaikutus.

Oikaistu liikevoitto jäi odotuksistamme

Oikaistu EBITA-liikevoitto jäi vertailukauden tasolle 7,3 MEUR:oon alittaen ennusteemme (9,8 MEUR) ja viime kvartaalilla käynnistynyt vahva tulosparannus ei saanut nyt jatkoa.

Alitus tuli kokonais- ja osaulkoistusten segmentistä, jossa EBITA jäi 1,7 MEUR:oon (Q2’22: 2,7 MEUR), kun ennustimme 3,8 MEUR. Yhtiö kertoi, että kokonaisulkoistusten kannattavuus heikkeni vertailukaudesta vaativan erikoissairaanhoidon korkeista kustannuksista johtuen. Yhtiö on viime aikoina pyrkinyt pääsemään tästä hyvin volatiilista kustannuskomponentista eroon muissakin ulkoistuksissa kuin Pirkanmaalla, sillä yhtiön vaikutusmahdollisuudet näiden palveluiden potilasohjauksessa ovat rajoitetut nykyisessä lainsäädännössä. Yhtiö kertoi, että Keski-Suomen hyvinvointialue päättää aluehallituksen kokouksessaan 15.8.2023 hyväksyykö se ehdotuksen vastuiden siirtämisestä takautuvasti 1.7.2023. Kyseisen vaativan erikoissairaanhoidon kustannusvastuun siirtämisellä on vuositasolla arviolta noin 18 MEUR:n liikevaihtoa vähentävä vaikutus. Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen kanssa neuvotteluita asiasta jatketaan.

”Muu kuin kokonaisulkoistus” – segmentin EBITA-liikevoitto nousi 5,6 MEUR:oon (ennuste 6,0 MEUR) vertailukauden 4,6 MEUR:sta ja se kehittyi siten odotustemme mukaisesti. Hyväkatteisten koronapalveluiden lasku painoi odotetusti kannattavuutta, mutta tästäkin huolimatta lääkäriasematoiminnan kannattavuus parani.

Alemmilla riveillä ei ollut yllätyksiä ja rahoituskulut (ilman hybridiä) olivat nyt 2,5 MEUR ja laskeneet Q1’23:n 3,0 MEUR:sta, kun yhtiö sai normaaleja lainamarginaalejaan laskettua hybridilainan liikkeelle laskun myötä. Osakekohtainen tulos laski 0,07 euroon/osake (Q2’22: 0,08 euroa), mikä alitti ennusteemme (0,13 euroa). Rahoittajien seuraama Nettovelka/EBITDA-suhde (ei IFRS) oli jälleen kohentunut lievästi 3,4x:ään (normaali lainojen kovenanttitaso 3,75x), mikä oli linjassa odotustemme kanssa. Taso on kuitenkin edelleen absoluuttisesti korkea.

Ohjeistusta ei muutettu ja uutta hallitusohjelmaa kommentoitiin positiivisesti

Ohjeistus säilyi ennallaan, ja sen mukaan vuoden 2023 liikevaihdon odotetaan kasvavan edellisen vuoden tasosta (2022: 690,5 MEUR) ja oikaistun liikevoiton ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvon alentumisia (EBITA) odotetaan paranevan edellisen vuoden tasosta (2022: 26,7 MEUR). Ennustimme ennen raporttia konsernin 2023 liikevaihdon kasvavan 8 %:lla 742 MEUR:oon ja EBITA:n 50 %:lla 39,1 MEUR:oon (EBITA 5,3 %) ja nyt nähdyn kehityksen perusteella ennusteemme vaikuttavat ylioptimistisilta.

Yhtiö kertoi myös uutena tietona, että kuluneen vuosineljänneksen aikana on edelleen tunnistettu ja aloitettu lukuisia uusia tehostamistoimenpiteitä, mutta tarkempaa kustannusvaikutusta ei avattu. Yhtiö kertoi myös ammatinharjoittajien määrän kasvaneen 17 %:lla, mikä on positiivinen indikaatio orgaanisen kasvun jatkumista silmällä pitäen.

Yhtiö kommentoi myös uutta hallitusohjelmaa ja Pihlajalinnan toimintaympäristö on vakaampi sen myötä. Hallitusohjelmakirjaukset huomioivat yksityisen terveyspalvelutoiminnan tarjoamat mahdollisuudet julkisen terveydenhuollon haasteiden ratkaisemisessa. Hoitojonoja voidaan purkaa muun muassa palvelusetelien laajamittaisemmalla käytöllä sekä uudella Kela-korvausmallilla yksityisiin yleislääkäritason vastaanottoihin. Kaikkiaan rahaa ohjataan hoitojonojen purkuun 335 MEUR.

Teemme tarkemmat johtopäätökset Q2-tuloksesta yhtiön tämän päivän tulosinfon jälkeen, joka on katsottavissa InderesTV:ssä täällä.