Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen aluevaltuusto päätti eilen palauttaa Pihlajalinnan tytäryhtiö Kuusiolinna Terveys Oy:n ulkoistussopimuksen valmisteluun. Uutisen myötä todennäköisyys ulkoistussopimuksen täydelliselle päättymiselle nähdäksemme laski jossain määrin. Tilanne elää kuitenkin edelleen ja siten epävarmuus ulkoistussopimuksen osalta on jatkossakin koholla. Odotamme kuulevamme syksyn aikana lopullisia päätöksiä asian tiimoilta.

Päätös ulkoistussopimuksen jatkosta palaa valmisteluun

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue julkaisi vajaa pari viikkoa sitten päätösesityksen Kuusiolinna Terveys Oy:n ulkoistussopimuksen päättämisestä ennenaikaisesti vuoden 2025 loppuun (kommentoimme asiaa täällä). Sopimus on nykyisten ehtojen mukaan voimassa vuoteen 2030 asti ja Pihlajalinna kommentoikin pitävänsä sopimuksen päättämisen perusteita lainvastaisina. Hyvinvointialueen aluehallitus käsitteli asiaa 4.9.2023, jossa aluehallitukselle esitettiin neuvottelujen jatkamista ja asian palauttamista valmisteluun. Esitys kaatui kuitenkin niukasti aluehallituksen äänestyksessä. Eilen (11.9.2023) hyvinvointialueen aluevaltuusto sen sijaan päätti palauttaa ulkoistussopimuksen jatkumisen arvioinnin valmisteluun. Aluevaltuustossa muun muassa kannatettiin esitystä, jonka mukaan jatkoneuvotteluiden tavoitteena tulisi olla sopimuksen jatkuminen nykyisen sopimuskauden loppuun asti.

Ulkoistussopimuksen menettäminen olisi Pihlajalinnalle takaisku

Pihlajalinnan kannalta nyt tiedotettu uutinen on positiivinen, sillä esityksen valmisteluun palautumisen myötä todennäköisyys ulkoistussopimuksen täydelliselle irtisanomiselle nähdäksemme laski ainakin jossain määrin. Liikevaihdollisesti Kuusiolinnan ulkoistussopimus on Pihlajalinnalle merkittävä (yli 10 % vuoden 2023 liikevaihtoennusteestamme), mutta tuloksen kannalta ulkoistussopimuksen osuus on pienempi (arviolta alle 5 % 2023 tulosennusteestamme). Yleisesti yhtiön ulkoistusliiketoimintojen kannattavuus on tänä vuonna alkanut elpymään erityisesti hinnankorotusten tukemana ja erikoissairaanhoidon kustannusvastuiden siirtyessä hyvinvointialueille (Etelä-Pohjanmaan osalta ei vielä päätetty). Siten ulkoistusten rooli tuloksen kannalta on tänä vuonna ennusteissamme kasvamaan päin. Kokonaisulkoistukset ovat olleet Pihlajalinnalle historiassa myös tärkeä pääomakevyt kasvuajuri, sillä niissä yhtiö on toiminut kuntien (nyk. hyvinvointialueiden) tiloissa, eikä liiketoiminnan kasvuun ole siten sitoutunut runsaasti pääomaa (vrt. oman sairaala- ja lääkäriasemaverkoston ylösajo).

Tilanne on vielä auki – päätöksiä odotettavissa syksyn aikana

Tilanne elää edelleen, eikä lopullisia päätöksiä ulkoistussopimuksen suhteen ole vielä tehty. Hyvinvointialueiden on arvioitava lokakuun 2023 loppuun mennessä kunnilta siirtyneiden palvelusopimusten jatkumisen mahdollisuutta uuden sote-lainsäädännön mukaisesti. Siten odotamme kuulevamme päätöksiä ulkoistussopimuksen jatkon kannalta vielä syksyn aikana. Nykyiset ennusteemme olettavat edelleen ulkoistussopimuksen jatkuvan alkuperäisen sopimuksen mukaan. Mikäli ulkoistussopimus lopulta päätettäisiin purkaa, pidämme mahdollisena, että Pihlajalinna voisi voittaa pienempien kokonaisuuksien ulkoistuksia kilpailutusten kautta ja korvata siten ainakin osan menetetystä liikevaihdosta.