Pihlajalinnan ja Tervolan kunnan sote-neuvottelut päättyivät tuloksettomina

Pihlajalinna tiedotti eilen, että sen neuvottelut Tervolan kunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelutuotannosta ovat päättyneet tuloksettomina. Tervola valitsi alun perin Pihlajalinnan sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistyökumppanikseen 8.9.2016 pitämässään kokouksessa. Tämän jälkeen Tervolan kunnanvaltuuston päätös sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluiden hankinnasta palautettiin valtuuston uuteen käsittelyyn, sillä kunnanhallitus katsoi valtuuston päätöksen käsittelyyn osallistuneen esteellisiä päättäjiä. Pihlajalinna tiedotti jälleen marraskuussa 2016, että Tervolan kunnanvaltuusto oli valinnut Pihlajalinnan yhteistyökumppanikseen ja palveluntuotannon tuli alkaa alustavasti 1.7.2017. Lopullisten ehtojen tuli täsmentyä varsinaisissa sopimusneuvotteluissa, joiden ilmoitettiin eilen päättyneen tuloksettomina.

Pihlajalinnan arvion mukaan tilaajan tavoitteleman, yhteisyrityksille siirtyvän toiminnan kustannukset ovat suuremmat kuin kilpailutetun sopimuksen arvo, noin 13 MEUR vuodessa. Hintaa asettaessaan tilaaja on arvioinut kustannuskehityksen optimistisemmin kuin mikä on Pihlajalinnan kokemuksen myötä syntynyt näkemys kuntien kustannusten kehityksestä. Sopimushinta olisi ollut kahden ja puolen vuoden ajan kiinteä. Tervolan kunnan väestö on noin 3200 asukasta ja sopimuksen arvoksi arvioitiin alustavasti noin 13 MEUR vuodessa. Kilpailutuksen mukaan sopimuksen kesto olisi ollut vähintään 10 ja enintään 15 vuotta. Sopimus kuului koon puolesta Pihlajalinnan kuntaulkoistusten pieneen päähän ja vastasi noin kolmea prosenttia kuluvan vuoden liikevaihtoennusteestamme (2017e: 444 MEUR). Tässä mielessä sopimusneuvotteluiden kariutuminen aiheuttaa vain hyvin pieniä negatiivisia muutoksia lähivuosien liikevaihto- ja tulosennusteisiimme.

Tervolan sopimusneuvotteluissa oli mukana mielenkiintoinen sivujuoni, joka liittyi Pihlajalinnan suunnitelmiin laajentaa toimintaansa Pohjois-Suomeen. Pihlajalinna on tällä hetkellä vahva erityisesti Pirkanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla ja pääkaupunkiseudulla, eikä konsernilla ole aiemmin ollut merkittävää liiketoimintaa Lapissa. Tervolan sopimus olisi ollut Pihlajalinna ensimmäinen isompi askel Pohjois-Suomen markkinoille, jonne uskomme yhtiöllä olevan suunnitelmia laajentua voimakkaammin lähivuosina. Pihlajalinna on kertonut avaavansa tämän vuoden aikana uuden lääkärikeskuksen mm. Ouluun.

Pihlajalinnan liiketoimintamalli nojaa vahvasti tehokkaan hoitoketjun hyödyntämiseen ja konsernin kahden eri segmentin (Lääkärikeskukset ja erikoissairaanhoito sekä Perusterveyden ja sosiaalihuollon palvelut) väliseen yhteystyöhön. Yksi Pihlajalinnan kilpailueduista on ollut se, että yhtiö on muutamalle strategiselle maantieteelliselle alueelle keskittymällä pystynyt ohjaamaan potilasvirtoja tehokkaasti palvelualueelta toiseen. Lisäksi henkilöstöresurssien tehokas käyttö helpottuu, kun työvoimaa voidaan tarpeen mukaan siirtää eri toimipisteiden välillä hukka-ajan minimoimiseksi. Tämän takia pienen Tervolan sopimuksen hoitaminen yksittäisenä kuntaulkoistuksena näin kaukana konsernin muusta liiketoiminnasta vaikutti erikoiselta ilman isompia laajentumissuunnitelmia. Tervolan sopimus olisi ollut arviomme mukaan vasta päänavaus Pohjois-Suomeen, joka olisi tarvinnut ympärilleen myös muita kuntaulkoistuksia, lääkärikeskuksia ja hoivapalveluita, jotta toiminnan kannattavuus olisi voinut nousta Pihlajalinnan tavoitetasolle.