Rakentamisen indikaattorit: asuntoaloituksissa edelleen kasvua, luvat pienessä laskussa

Rakentamisen aktiivisuus Suomessa on edelleen vahvassa vireessä, joskin rakennuslupien määrän kasvu näyttää pysähtyneen. Tilastokeskuksen perjantaina julkaisemat luvut osoittivat, että myönnettyjen rakennuslupien kuutiomäärässä heinäkuussa nähty lasku jatkui, mutta asuntoaloitusten määrä pysyi vuodentakaisilla tasoilla ja vuoden 2015 lopussa selvästi kääntynyt trendi jatkui edelleen positiivisena (ks. alla oleva kuvio).

Rakennusluvissa laskua oli kesä-elokuussa sekä asuinkerrostalojen (-1,4 %) että pientalojen (-6,0 %) kuutiomäärissä. Pientalorakentamisen luvissa on jo aikaisemmin nähty tasoittumista, mutta nyt myös asuinkerrostalojen lupamäärät ovat kääntyneet laskuun antaen viitteitä asuntorakentamisen aallonharjan saavuttamisesta. Kuitenkin lukumääräisesti rakennuslupien määrä oli edelleen kesä-elokuussa 1,9 %:n kasvussa vuodentakaiseen nähden.

Kuluttajaluottamus on Suomessa vahvistunut parin vuoden takaisen pitkän laskukauden jälkeen, ja usko positiiviseen talouskehitykseen on edelleen vahvaa. Tilastokeskuksen kuluttajabarometrissa asunnon ostoa harkitsi 7 % kotitalouksista, mikä on edelleen suhteellisen korkea luku. Rakentamissektorin luottamusindikaattorissa on puolestaan ollut suuria vaihteluita, mistä näkyy sektorin suhdanneherkkyys. Luottamusindikaattori on laskenut lähelle pitkän aikavälin keskiarvoaan.

Positiivisen taloussuhdanteen myötä laskenut työttömyys ja lisääntynyt luottamus paitsi Suomen, myös omaan talouteen on pitänyt kotitaloudet kiinnostuneina asuntomarkkinoista, joskin uusien asuntolainojen määrässä on ollut kesän aikana huomattavissa tasaantumista. Uusien lainojen keskikorko pysyttelee edelleen prosentin tuntumassa, mikä on historiallisesti erittäin matala taso ja pitää asuntolainojen korkokulut pieninä kannustaen osaltaan asuntokaupoille.

Talouskasvu, luottamus ja korkotaso keskiössä

Olemme hahmotelleet rakennussektorin riskejä kuvaajan avulla, jossa pystyakselilla on kuvailtu muuttujan vaikutusta markkinoihin ja vaaka-akselilla riskin toteutumisen todennäköisyyttä. Näkemyksemme markkinasta ei ole muuttunut edelliseen katsaukseen verrattuna: arviomme perusteella suurimmaksi uhaksi Suomen rakennusmarkkinoiden keskipitkän aikavälin kehitykselle on mahdollinen ylitarjontatilanne (asuntorakentamisessa) ja kiinteistösijoitusten tuotto-odotusten lasku. Ylitarjonnan riski on arviomme mukaan kasvanut erityisesti väestömäärältään heikosti kehittyvissä keskisuurissa maakuntakaupungeissa. Toiseksi todennäköisimpänä uhkatekijänä näemme resurssipulan ja kustannusten nousun, mutta pidämme sen vaikutusta markkinaan suhteellisen pienenä.

Suurimmat vaikutukset markkinakehitykseen syntyvät talouskasvuodotusten, luottamuksen ja korkotason muutoksista. Nämä tekijät eivät kuitenkaan tämän hetken arvion mukaan muodosta merkittävää uhkaa markkinalle lähivuosina, sillä talousluottamusluvut ovat edelleen korkealla tasolla ja EKP:n ohjauskorkoon ei ole odotettavissa muutoksia seuraavan 12 kuukauden aikana. Pidämme myös hintakuplan syntymisen mahdollisuutta melko matalana, sillä asuntojen hintojen kehitys on pysynyt melko maltillisena viime vuodet ja asuntojen keskimääräiset hinnat eivät ole Suomessa poikkeuksellisen korkeita suhteessa vuokratasoihin tai kotitalouksien käytettävissä oleviin tuloihin. Rahoituksen saatavuutta voisi heikentää lyhyellä aikavälillä esimerkiksi Ruotsin asuntomarkkinoiden hintakuplan epäsuorat vaikutukset Suomen pankkisektorille.