Rakentamisen luvuissa hidastuminen jatkuu - kerrostalorakentaminen heikoin

Tilastokeskus julkaisi tiistaiaamuna rakennus- ja asuntotuotantoa kuvaavia lukuja kesäkuulta ja lukujen perusteella rakentamisen aktiivisuus Suomessa on jatkanut selvää hidastumistaan. Tilastokeskuksen luvut osoittavat, että myönnettyjen rakennuslupien kuutiomäärässä oli huhti-kesäkuussa 10,8 %:n lasku vuodentakaiseen nähden. Liike- ja toimistotilojen ja teollisuuden luvissa lasku oli merkittävä, mutta suurimman laskun aiheutti asuinrakentamisen 21,6 %:n lupien vähentyminen vertailukaudesta. Viime vuoden suurille toimitila- ja teollisuushankkeille sekä kerrostalohankkeille ei ole tänä vuonna löytynyt korvaajaa, mutta lasku on ollut yllättävän rajua.

Muun rakentamisen laskiessa on asuntorakentaminen pitänyt rakentamisen aktiviteettia pinnalla, mutta lupien kasvu kääntyi nyt myös jyrkkään laskuun. Huhti-kesäkuussa rakennuslupia myönnettiin asuinrakentamiseen 3,9M kuutiometriä, kun vertailukauden vastaava luku oli 5M kuutiometriä. Asuinrakentamisen kasvua on pitänyt yllä etenkin asuinkerrostalojen lupien kasvu, mutta nyt laskua on ollut 24,5 % viime vuoden vastaavaan ajankohtaan nähden. Myös erillisissä pientaloissa nähtiin laskua noin 18 % Q2’17 verrattuna. Kappalemääräisesti kaikille asunnoille lupia myönnettiin noin 20,4 % vähemmän kuin vertailukaudella, mikä kertoo asuntojen keskikoon laskutrendin jatkuvan.

Rakentamisen aloituksissa kuutiomääräisesti nähtiin nousua huhti-kesäkuussa noin 15 %. 12kk liukuvan summan mukaan aloitukset kasvoivat asuinrakentamisessa tilavuudella mitattuna noin 18 % ja kappalemääräisesti noin 22 %. Tämä kertoo myös asuntojen keskikoon pienentymisen trendin jatkumisesta edelleen. Kehitys kertoo kerrostalorakentamisen suosiosta ja sektorin megatrendeistä, kuten asumisen keskittymisestä yhä selvemmin kaupunkeihin ja kasvukeskuksiin.

Vahva taloussuhdanne piti alkuvuonna rakennusaikeita elossa, mutta kasvu on lähtenyt hidastumaan sekä eriytymään nyt selvästi ja kasvua tukevia tekijöitä on yhä vähemmän. Olemme odottaneet asuntorakentamisen suhdanteen jäähtymistä tänä vuonna ja alkuvuoden perusteella myös niin on tapahtumassa. Pidimme kesäkuun lukuja kriittisinä suunnalle ja saimme vahvistuksen, että viime vuoden rakentamisen aktiviteetti ei ollut kestävällä tasolla ja on realistista odottaa aloituksien kokonaisuudessaan laskevan noin 25-35 tuhanteen kappaleeseen seuraavien vuosien aikana.

Talousluottamus laskusuunnassa

Rakentamisen kasvulle tärkeä kuluttajaluottamus on jatkanut Suomessa huomattavan vahvaa kehitystään vuoden 2017 jälkeenkin, vaikka luvuissa nähtiin alkuvuonna euroalueen muiden jäsenmaiden mukaisesti maltillistumista aikaisemmilta erittäin vahvoilta tasoilta. Luottamuksessakin suunta on alaspäin, vaikka aika nähtiinkin otollisena lainanotolle ja oma talous vahvana. Euroopan komission julkaisemassa rakentamisen luottamusindikaattorissa on historian aikana ollut suuria vaihteluita. Viimeisen mittauksen perusteella rakentamisen luottamus laski voimakkaasti korkealta tasolta, mutta on vielä historiallista keskiarvoaan korkeammalla.

Uusien kerrostalojen hinnat vielä vuodentakaista alemmalla tasolla

Tilastokeskuksen mukaan tammi-heinäkuun aikana vanhojen asuntojen kappalemääräinen myynti pysyi noin 32 000 asunnossa ja hinnat nousivat koko maassa tammi-heinäkuussa 0,7 % vertailukaudesta. Rakennusyhtiöille tärkeät uusien kerrostaloasuntojen hinnat ovat vastaavasti laskusuunnassa vuodentakaiseen nähden, vaikka alkuvuoden pudotuksesta seurasi toisella kvartaalilla alla olevasta graafista näkyvä korjausliike. Viime vuoden vastaavaan ajankohtaan nähden hinnat ovat laskeneet koko maassa noin 1 %:n, kun taas viime vuosina vahvassa vedossa olleella pääkaupunkiseudulla hinnat ovat vielä 6 % alle viime vuoden tason. Asuntojen hintojen notkahdus on ollut voimakkaampaa pääkaupunkiseudulla, jossa tarjontaa on lisätty viime vuosina huomattava määrä. Vanhojen asuntojen kohdalla hinnat ovat pitäneet pintansa ja koko maassa ne nousivat tammi-heinäkuussa noin 0,7 % viime vuoden vastaavasta ajankohdasta. Hintojen kääntyminen nousuun olisi myönteinen asia koko Suomen taloudelle, mutta ei pienoinen laskukaan aiheuttaisi merkittäviä ongelmia. Romahdusvaaran uskomme olevan vähäinen, koska Suomessa hinnat ovat kehittyneet muista Pohjoismaista poiketen varsin maltillisesti.