Tilastokeskus julkaisi tiistaina rakennus- ja asuntotuotantoa kuvaavia lukuja helmikuulta ja valotti myös hieman maaliskuun ennakkotietoja. Kaikki rakennukset huomioon ottaen joulu-helmikuussa rakennuslupia myönnettiin noin 30 % vähemmän kuin vertailukaudella. Lupakuutiomäärät vähenivät lähes kaikissa rakentamisen segmenteissä, kun asuinrakentamisen lupamäärät laskivat 23,5 % ja muun kuin asuinrakentamisen jopa 32,6 % vertailukaudesta. Ainoastaan liike- ja toimistorakentamisen luvat nousivat vertailukaudesta, kun esimerkiksi viime aikoina kovassa nousussa olleissa julkisen palvelurakentamisen luvissa nähtiin laskua.

Kaikkien rakennusten aloitukset olivat kuitenkin noin 20 %:n nousussa joulu-helmikuussa vertailukauteen nähden. Tilastokeskuksen ennakkotietojenkin mukaan maaliskuun vuosisumma (rullaava 12kk) aloituksissa olisi noin 2,4 %:n nousussa helmikuusta eikä koronalla olisi näin vielä merkittävää vaikutusta. Rakentamisen alkukevät on näin ollut koronaviruksen laukeamisesta huolimatta suhteellisen aktiivinen. Uusia hankkeita on aloitettu reippaasti, mutta lupien lasku viittaisi pienoiseen hiipumiseen tulevaisuudessa.

Toimialan iso kuva on lähes ennallaan ja rakentamisen kiivain suhdanne näyttäisi tulleen tiensä päähän. Asuntorakentamisen näkymät kuluvalle vuodelle olivat heikot jo ennen koronaa, eikä epävarmuus talouden ympärillä oletettavasti tilannetta paranna. Ilman koronaa tilanne olisi kuitenkin näyttänyt selvästi paremmalta, mikä näkyy myös kappalemääräisten asuinrakennusten aloitusten nousuna (joulu-helmikuu: +51 % v/v) (katso kuvio). Niiden sisälle etenkin kerrostalojen (joulu-helmikuu: +61 % v/v) aloitusmäärät nousivat vahvasti. Julkisten palvelurakennusten aktiviteetti jatkuu lupien laskusta huolimatta vahvana ja se yhdessä kasvuun kääntyneiden liike- ja toimistorakentamisen lupien kanssa tukee kysyntää myös kuluvana vuonna. Talouden jäähtyminen kuitenkin rokottaa varsinkin yksityisiä investointeja, jotka voivat hidastaa etenkin liike- ja toimistorakentamisen kasvua vielä lähitulevaisuudessa. Talouden kärsiessä voi myös julkiset investoinnit kasvaa, joka voisi osaltaan ruokkia etenkin korjaus- ja infrarakentamisen kysyntää. Infran näkymät ovat olleet jo ennen koronaa suhteellisen positiiviset eikä korjausrakentamisenkaan alla oleva kysyntä ole merkittävästi hiipunut.