Saab: Torjuntaohjusten niukkuus nostaa GlobalEyen arvoa

Automaattikäännös: Alkuperäinen julkaistu englanniksi 17.2.2026 klo 05.45 GMT. Anna palautetta täällä.

Yksi Münchenin turvallisuuskonferenssin keskeisistä viesteistä oli, että pitkän kantaman ilmapuolustusvarastot ovat ehtyneet. Näemme nämä kommentit mahdollisesti positiivisina GLSDB:lle ja maltillisesti positiivisina Saabin GlobalEye-valvontaliiketoiminnalle, ja vaikutus voi lisätä liikevaihtoa noin 1-2,5 BSEK vuonna 2026, mikä vastaa noin 1-3 %:n kasvua. Pitkän kantaman pelotevaikutuksen puute tukee eurooppalaista suvereniteettiteesiämme, joka on Saabin sijoitustarinan perustana, mutta se ei muuta ennusteitamme.

Strategiset pitkän kantaman torjuntaohjukset ehtyneet

Münchenin turvallisuuskonferenssissa Saksan puolustusministeri Boris Pistorius totesi suoraan, että Euroopan varastoissa ”ei ole mitään jäljellä”, kun taas presidentti Zelenskyy varoitti, että yksi pahimmista sodanaikaisista viesteistä on, että ilmapuolustusyksiköt ovat tyhjiä, mikä tarkoittaa, että ohjuksia ammutaan ilman täydennystä. Varastopula viittaa niukkoihin pitkän kantaman maasta laukaistaviin ilmatorjuntaohjuksiin sekä niiden käyttämiseen tarvittaviin laukaisualustoihin ja tuliyksiköihin, kuten Patriotiin, IRIS-T SLM:ään ja NASAMS:iin. Saabilla on jonkin verran maasta laukaistaviin pidemmän kantaman järjestelmiin liittyvää altistusta, esimerkiksi Boeingin kanssa kehitetty Ground-Launched Small Diameter Bomb (GLSDB), mutta ohjelmatason määriä, kapasiteettia ja taloudellisia tietoja ei ole julkistettu, joten pidämme kaikkea varastopulasta johtuvaa potentiaalista nousua suuntaa-antavana positiivisena, mutta emme vielä perusskenaarion ajurina.

Strategisesta näkökulmasta integroitu ja vankka ilmapuolustus vaatii sekä pitkän että lyhyen kantaman pelotevaikutusta. Siksi Saabin lyhyen kantaman tuotevalikoima, mukaan lukien suosittu RBS 70, näyttää rakenteellisesti saavan tukea pulasta pikemminkin kuin korvautuvan. Suurin riski on kuitenkin budjetoinnin ajoitus, ei loppukysyntä. Lähiajan uudelleenallokointi pitkän kantaman torjuntaohjuksiin ja tuliyksiköihin voisi viivästyttää joitakin lyhyen kantaman ilmapuolustustilauksia. Varastojen uudelleenrakentaminen tulee edelleen ottamaan useita vuosia, mikä pitää laajemman eurooppalaisen ilmapuolustuksen investointiteeman kestävänä.

Torjuntaohjusten niukkuus voi kiihdyttää GlobalEye-tilauksia

Torjuntaohjusten niukkuus ei yksinään luo GlobalEye-kysyntää. Näkemyksemme mukaan se voi kuitenkin vahvistaa liiketoimintamallia nostamalla valvonnan sekä johtamis- ja hallintajärjestelmien marginaaliarvoa, mikä johtaa hankintapäätösten nopeutumiseen. Koska torjuntaohjukset ovat niukkoja ja kalliita, ostajilla on vahvemmat kannustimet parantaa uhkien seurannan laatua, tunnistamista ja torjuntapäätöksiä samalla kun he rakentavat torjuntaohjusvarastoja. Tämä vähentää hukkaan meneviä pelotevaroja, lisää tehtävän tehokkuutta torjuntaohjusta kohden ja säästää varastoja pitkittyneessä ilmapuolustustaistelussa. 

Toisaalta ilmapuolustukseen investoimatta jättäminen ei ole vaihtoehto, koska se lisää pääoman tuhoutumisen ja eksistentiaalisen riskin. Euroopan pitkän kantaman pelotevaikutuksen puute johtuu suurelta osin riittämättömistä investoinneista. Sama lähtökohta selittää, miksi sektori on nyt pitkän aikavälin uudelleenvarustautumiskierrossa, jossa budjetissa ja politiikassa keskitytään enemmän kerrokselliseen ilmapuolustukseen, minkä pitäisi mielestämme kiihdyttää sensori- ja johtamisjärjestelmien sekä infrastruktuurin rakentamista.

Strategista nousupotentiaalia, mutta kapasiteetti ja budjetit rajoittavat välitöntä taloudellista vaikutusta

Euroopan torjuntaohjusvarastojen puute on mielestämme strategisesti positiivinen asia Saabille. Niukkuus ajaa Eurooppaa edelleen kohti politiikkaa, joka suosii eurooppalaista hankintaa ja eurooppalaista valvontaa, mikä vahvistaa Saabin sääntelyvallihautaa ja todentaa sen suvereniteettiteesin. Nämä dynamiikat tukevat myös laajempaa Euroopan puolustusalaa, eivätkä ainoastaan Saabia. Osa kysynnästä saatetaan kuitenkin lyhyellä aikavälillä ohjata Euroopan ulkopuolelle kapasiteettirajoitusten vuoksi.

Lisäksi, vaikka putkessa on monia valvontasopimuksia, yhtään sopimusta ei ole vielä allekirjoitettu, ja näemme edelleen kolme kitkakohtaa, jotka hidastavat polkua kysyntäsignaaleista tilauksiin ja kirjattuun liikevaihtoon. Ensinnäkin teollisten sopimusten ja toimitusketjujen on skaalattava uuteen kysyntätahtiin. Toiseksi finanssirajoitukset hidastavat päätöksenteon nopeutta, kun budjettisitoumukset laahaavat perässä. Kolmanneksi hankintajärjestelmät ovat venytettyjä ja mukautuvat vain vähitellen, mikä pidentää aikatauluja ja viivästyttää sopimusten konversiota.

Käyttämällä joitakin potentiaalisia yksikkö- ja tilausarvoalueita sekä alla olevan taulukon päätös- ja toimitusikkunoita näemme uskottavan 1-3 %:n nousupotentiaalin vuosien 2026-30 liikevaihto-odotuksiimme, olettaen, että sopimukset myönnetään riittävän aikaisin, jotta Saab voi aloittaa toteutuksen ja varmistaa pitkän toimitusajan komponentit pian myöntämisen jälkeen. Tämän jälkeen vaikutus pienenee verrattuna laajempiin pitkän aikavälin kasvutekijöihin. Tästä huolimatta osa tästä nousupotentiaalista näyttää olevan ainakin osittain heijastunut nykyisissä markkinaodotuksissa.

Seuraamiamme keskeisiä katalyyttejä ovat Puolan GlobalEye-päätös, jonka näemme todennäköisempänä H2’26:lla, ja siihen liittyy riski valua vuoteen 2027, Saksan vuoden 2027 puolustusbudjetin julkistaminen myöhemmin tänä vuonna sekä Q1’26:n toteutus- ja tilauskertymäkommentit.