Analyytikon kommentti
TMS-laitteistojen käyttö tutkimuksessa
Tiivistelmä
- Transkraniaalisten magneettistimulaatiolaitteistojen (TMS) tutkimuskäyttö on kasvanut merkittävästi 2010-luvulla, ja kasvu on jatkunut maltillisemmalla tahdilla kuluvalla vuosikymmenellä.
- Magstim oli ensimmäinen TMS-laitteistovalmistaja, joka näkyi tutkimusjulkaisuissa, ja se hallitsi alaa vuoteen 2003 asti, minkä jälkeen myös muut valmistajat, kuten Nexstim, alkoivat näkyä julkaisuissa.
- Kliinisten TMS-tutkimusten määrä on kasvanut voimakkaasti, ja nykyään julkaistaan vuosittain noin 70–80 kliinistä tutkimusta, vaikka todellinen määrä voi olla korkeampi ei-kaupallisten laitteistojen käytön vuoksi.
- Nexstimin laitteistojen käyttö tutkimuksissa on vakiintunut noin 50 vuosittaiseen julkaisuun, mikä heijastaa TMS-tutkimusmenetelmän yleistä suosiota ja yleistymistä.
Tämä sisältö on tekoälyn tuottamaa. Anna siihen liittyvää palautetta Inderesin foorumilla.
Transkraniaalisia magneettistimulaatiolaitteistoja (TMS) voidaan käyttää moniin tarkoituksiin, joista tyypillisimpiä ovat potilashoidot, aivokuoren leikkausta edeltävä kartoitus (Nexstimin vahvuusalue) ja tutkimuskäyttö. Teemme tässä artikkelissa katsauksen tutkimusjulkaisujen määriin, jotka löytyvät TMS-laitteistovalmistajien nimihaulla. Katsauksemme antaa viitteitä eri laitteistojen suosiosta tutkimuskäytössä.
Menetelmänä Pubmed-tietokannan tutkimusjulkaisujen määrä
Kävimme läpi tieteellisten tutkimusten julkaisumäärät kymmenen keskeisimmän TMS-laitteistovalmistajan osalta. Nämä olivat Nexstimin lisäksi: Neuronetics, Brainsway, Magventure, Magstim, Soterix Medical, Neurocare Group, Magnus Medical, YingChi ja eNeura. Listan viimeinen ajautui konkurssiin 2020, mutta teknologia on myyty eteenpäin ja on käsityksemme mukaan käytössä edelleen. Teimme haun kunkin valmistajan nimellä lääketieteen ja bioteknologian laajasti käytetyssä Pubmed-tietokannasta. Keräsimme sekä julkaisujen kokonaismäärän että kliinisten tutkimusten julkaisumäärän (hakukriteeri ”clinical trial”). Käyttämämme haku ei välttämättä löydä kaikkia tutkimuksia, joita kyseisen valmistajan laitteella on tehty, ja toisaalta epärelevantteja tutkimuksia voi seuloutua mukaan kunkin valmistajan osalta. Uskomme kuitenkin, että menetelmä tarjoaa kohtalaisen hyvän kuvan eri laitteistojen käytöstä tutkimuskentällä tällä hetkellä (haku tehty 9.4.2026).
TMS-tutkimusten määrä on kasvanut ripeästi
Hakumme löytämät ensimmäiset TMS-tutkimukset toteutettiin alan uranuurtajan Magstim-yhtiön toimesta vuonna 1990. Magstim olikin ainoa haussamme julkaisuihin liitetty TMS-yhtiö vuoteen 2003 saakka, jolloin Nexstim-haku tuotti ensimmäisen osuman. 2000-luvulla muitakin yhtiöitä alkoi julkaisuissa näkyä, mutta kasvu kiihtyi merkittävämmin 2010-luvulla. Vuosikymmenen loppuun mennessä vuosittaisia julkaisuja oli jo noin 350 (2010: 14). Tutkimusaktiviteetin kasvu on jatkunut edelleen kuluvalla vuosikymmenellä, joskin aiempaa maltillisemmalla kulmakertoimella. Pieni osa TMS-tutkimuksista on arviomme mukaan yhtiöiden rahoittamia (”sponsoroituja”) tutkimuksia ja pääosa akateemisia tutkijalähtöisiä tutkimuksia. Huomautamme, että hakuosumissa on mukana katsausartikkeleja ja esimerkiksi meta-analyysejä, joten tutkimusten määrä ei aivan suoraan heijasta TMS-laitteistojen käyttöä tutkimuksessa. Korrelaatio lienee kuitenkin korkea.
Lähde: Pubmed, Inderes
Kliiniset tutkimukset
Potilailla tai terveillä vapaaehtoisilla tehtäviä kliinisiä tutkimuksia on huomattavasti vähemmän kokonaismäärään nähden. Myös kliinisissä tutkimuksissa Magstim oli ainoa julkaisuihin liitetty TMS-yhtiö ensimmäisestä vuoden 1995 julkaisusta aina vuoteen 2008 saakka. Tuolloin Neuroneticsin ratkaiseva tutkimus julkaistiin, mikä johti ensimmäiseen TMS:n FDA-hyväksyntään masennuksen hoidossa vuonna 2008. Nexstimin kliinisten julkaisujen sarja alkoi ensimmäisten joukossa vuonna 2012. Kokonaisuutena kliinisten TMS-julkaisujen määrä kasvoi voimakkaasti 2010-luvulla ja tahti on jatkunut noin 70–80 julkaisun vauhdilla tällä vuosikymmenellä käyttämällämme hakutavalla laskettuna. Todellinen lukumäärä on kuitenkin korkeampi, sillä osa tutkimuksista toteutetaan ei-kaupallisilla laitteistoilla.
Lähde: Pubmed, Inderes
Nexstim-haku liittyy tietokannassa vuosittain noin 50 tutkimukseen
Pubmedissa ”Nexstim”-haulla löytyvien julkaisujen määrä 2012–2026 on alla olevassa kuvaajassa. Aiempina vuosina 2003–2012 löytyy 6 tutkimusta, jotka olemme jättäneet luettavuuden vuoksi kuvaajasta pois. Nexstimin laitteistojen käyttö vaikuttaa kasvaneen myös voimakkaasti 2010-luvulla ja tasaantuneen tällä vuosikymmenellä noin viiteenkymmeneen vuosittaiseen tutkimukseen. Trendi vaikuttaa siten vastaavan kehityksen päälinjaa, jossa TMS-tutkimusmenetelmänä on yleistynyt voimakkaasti ja säilyttänyt suosionsa viime vuosina.
Lähde: Pubmed, Inderes
Sisäänkirjautuminen vaadittu
Tämä sisältö on näkyvissä vain sisäänkirjautuneille käyttäjille
Nexstim on vuonna 2000 perustettu suomalainen kansainvälisillä markkinoilla toimiva terveysteknologiayhtiö, jonka tuotteet mahdollistavat aivokuoren toiminnallisten alueiden kartoituksen ja halutun aivoalueen tarkan stimuloinnin sähkökentän avulla. Nexstimin liiketoiminta jakaantuu diagnostiikka- (Navigated Brain Stimulation NBS) ja terapia (Navigated Brain Therapy NBT) -liiketoimintoihin. Yhtiö on hiljattain alkanut tarjota asiakkailleen myös yhdistelmälaitteistoja, jotka sisältävät sekä NBS- että NBT-toiminnallisuudet. Nexstimillä on asiakkaita useassa kymmenessä maassa.
Lue lisää yhtiösivullaTunnusluvut27.02.
| 2025 | 26e | 27e | |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 11,0 | 12,7 | 16,1 |
| kasvu-% | 25,5 % | 15,7 % | 26,8 % |
| EBIT (oik.) | 0,6 | 1,2 | 2,3 |
| EBIT-% (oik.) | 5,8 % | 9,5 % | 14,1 % |
| EPS (oik.) | 0,08 | 0,14 | 0,28 |
| Osinko | 0,00 | 0,00 | 0,00 |
| Osinko % | |||
| P/E (oik.) | 123,3 | 70,9 | 35,6 |
| EV/EBITDA | 43,0 | 30,1 | 19,6 |
Foorumin keskustelut
