Venäläismedia: Fortum myymässä Venäjä-omistuksensa jo lähiviikkoina

Venäläisen Kommersant -lehden mukaan Fortum ja Uniper olisivat myymässä Venäjä-liiketoimintansa jo lähiviikkojen aikana. Lehden lähteiden mukaan Fortum kerää 21.6. asti sitovia tarjouksia venäläisistä omaisuuseristään, joihin kuului myös tytäryhtiö Uniperin Unipro. Fortumin ehtojen mukaan kauppa on saatava päätökseen ennen heinäkuun alkua, mikä olisi huomattavasti nopeampi aikataulu, mihin olemme itse toistaiseksi uskoneet. Kommersantin mukaan Venäjän energia-alan suurimmat toimijat kuten Gazprom ja Inter RAO aikoisivat tehdä tarjouksia omaisuuseristä. Vaikka Kommersantin uutinen on toistaiseksi vahvistamaton huhu, antoi se toivoa mahdollisesta nopeasta poistumisesta Venäjältä ja suhteellisen rohkaisevan kuvan omaisuuseriin liittyvästä kysynnästä. Fortum ei ole kommentoinut markkinahuhua. Suhtaudumme asiaan varauksellisen positiivisesti ja harkitsemme näkemystämme Fortumista uudelleen lähiaikoina.

Fortumin halu irtautua Venäjältä on ollut kaikkien tiedossa jo pitkään. Sen sijaan aikataulu on ollut avoin, ja olemme itse epäilleet irtautumisen olevan vaikeaa ja kestävän heikossa skenaariossa erittäin pitkään. Kauppa vaatii Venäjän viranomaisten hyväksynnän, minkä takia olemme epäilleet mahdollisen kilpailuasetelman syntymistä, vaikka omaisuuserät ovat Venäjän mittakaavassa moderneja ja laadukkaita. Fortumin osake oli eilen uutisen vetämänä voimakkaassa nousussa (päätös +6,6 %). Fortumin ja Uniperin Venäjän liiketoiminnoille on annettu markkinoilla erittäin vähän arvoa, ja irrottautuminen Venäjältä parantaisi merkittävästi Fortumin sijoittajaprofiilia (ESG, CO2-päästöt, Venäjään liittyvä mainehaitta). Näin ollen Venäjän tuotantolaitoksien ja omistuksien myyminen edes kohtuulliseen hintaan otettaisiin todennäköisesti markkinoilla positiivisesti vastaan, minkä tämäkin markkinareaktio vahvisti. Fortumin ja Uniperin kurssinousua laannutti eilen Euroopan parlamentin äänestys, jossa päädyttiin hylkäämään maakaasun ja ydinvoiman liittämisen EU:n taksonomiaan (ympäristön kannalta kestävät energiamuodot).

Kommersantin artikkelissa potentiaalisina ostajaehdokkaina mainittiin suuria venäläisiä energiayhtiöitä, mikä ei ole mielestämme yllättävää. Lehden lähteen mukaan Gazprombank olisi valmis ostamaan Fortumin Venäjä-liiketoiminnat, vähemmistöosuuden TGC-1 energiayhtiöstä (Fortumin omistus 29,45 %) sekä Unipron (Fortum 78 % Uniperista ja Uniper omistaa 83,73 % Uniprosta). Lähteen mukaan Gazprombank voisi maksaa esimerkiksi Uniprosta noin 1,5-2 miljardia dollaria, mikä tarkoittaisi 1,5-2 ruplan osakekurssia tai 20-60 %:n preemiota markkinahintaan. Unipron osake nousi eilen Moskovan pörssissä noin 22 % 1,55 ruplaan, joten markkinat selvästi antavat painoarvoa uutiselle. Vuoden alusta laskettuna Unipron osake on edelleen yli 40 % miinuksella. Gazprom ei kuitenkaan ole vielä tehnyt päätöstä hakemuksen jättämisestä, sanoo yksi Kommersantin lähteistä. Gazprom kieltäytyi kommentoimasta asiaa.

Kandidaattien joukossa on ilmeisesti myös Inter RAO, joka yhden Kommersantin lähteen mukaan tulee todennäköisesti tekemään erilliset tarjoukset Uniprosta ja Fortumin tytäryhtiöistä. Yhtiö on kasvanut yritysostoilla viime vuosina ja on lähteen mukaan analysoinut Unipron ostomahdollisuuksia usean vuoden ajan. Inter RAO kieltäytyi kommentoimasta. Lisäksi SUEK on myös valmis tekemään tarjouksen ainakin Uniprosta. Unipron suurin kivihiilivoimalaitos Venäjällä sijaitsee SUEKin Berezovskin hiilikaivoksella. Kommersantin lähteiden mukaan myös NOVATEK osoitti kiinnostusta Fortumin omaisuutta kohtaan. NOVATEK on Unipron ja Fortumin lämpövoimalaitosten suurin kaasuntoimittaja.

Käytännössä kaikki Kommersantin lähteiden mainitsemat yhtiöt ovat joko liiketoiminnallisesti sidoksissa yhtiöihin, tai ovat Venäjän suurimpia energiayhtiöitä. Nämä yhtiöt suhtautuvat todennäköisesti Venäjään ja esimerkiksi sotatoimiin Ukrainassa hyvin eri tavalla kuin länsimaiset yhtiöt. Fortumin ja Uniperin mahdollisesti saaman kauppahinnan kannalta olisi mielestämme tärkeää, että omistuksista tulisi kilpailua. Muuten yksittäinen ostaja voisi pystyä sanelemaan kauppahinnan, mikä ei johtaisi hyvään lopputulokseen myyjien kannalta. Mahdolliseen kauppaan liittyy edelleen merkittävää epävarmuutta, mutta otamme Kommersantin artikkelin silti positiivisena signaalina.