Yksityisellä sosiaalialalla alkaa lakko

Tiistaina alkavat lakot koskevat 26:ta vanhusten ympärivuorokautisen palveluasumisen yksikköä ja ne päättyvät lauantaina. Lakkoon menevistä yksiköistä kuusi kuuluu Pihlajalinnalle tai sen kuntien kanssa yhdessä omistamille yhteisyrityksille (Mäntänvuoren terveys ja Kolmostien terveys). Täydellinen lista lakkokohteista löytyy täältä. Emme odota nyt alkavasta lakosta merkittävää suoraa tulosvaikutusta Pihlajalinnalle koko konsernin mittakaavassa, sillä lakkoon menevät hoivakodit ovat pienessä roolissa koko toiminnan näkökulmasta. Käsityksemme mukaan hoivakodit saadaan myös pidettyä auki esihenkilövoimin sekä yhtiön muun henkilöstön voimin. Merkittävämpi vaikutus ennusteisiimme tulee vasta siitä, millaisia palkankorotuksia alalle lopulta saadaan sovittua.

Sosiaalipalveluita tuotetaan lähinnä kokonaisulkoistusten sisällä

Sosiaalipalveluiden tuotanto painottuu seuraamissamme terveyspalveluyhtiöissä lähes yksinomaan kokonaisulkoistusopimusten sisään, ja näiden ulkoistusten henkilöstöstä käsityksemme mukaan noin puolet kuuluu sosiaalialan työehtosopimuksen (SOS-TES) piiriin. Sijoittajan kannalta oleellista on millaisiin palkankorotuksiin työtaistelutoimet johtavat yksityisellä sosiaalialalla varsinkin, kun kiinteästi hinnoitelluissa ulkoistussopimuksissa hintoja korotetaan tyypillisesti vasta vuoden vaihteessa. Pihlajalinnalla ulkoistussopimusten osuus on noin 40 % yhtiön liikevaihdosta ja Terveystalolla noin 10 % liikevaihdosta, joten SOS-TES-neuvottelun tuloksella on selvästi enemmän merkitystä näistä kahdesta Pihlajalinnalle.

Neuvottelut ovat jumissa

Yksityisen sosiaalipalvelualan osapuolet neuvottelivat vielä maanantaina, mutta valtakunnansovittelijan johdolla käydyissä neuvotteluissa ei syntynyt tulosta. Työnantajajärjestöä edustavan Halin mukaan työntekijöille on tarjottu 11,2 %:n palkankorotusta kahden ja puolen vuoden ajanjaksolla. AY-puoli on vaatinut toimialalle yli 13 % palkankorotuksia runsaan kahden vuoden ajalle sekä useita kustannuksia lisääviä tekstimuutoksia ja perusteluna on ollut julkisen puolen korkeampi palkkataso. Seuraavaksi neuvottelut jatkuvat perjantaina. Ensimmäisen vaiheen palkankorotusten on määrä tulla voimaan 1.6.2023.

Pihlajalinnan ohjeistus on varovainen ja pitää sisällään turvamarginaalia

Pihlajalinnan ohjeistus vuodelle 2023 on, että liikevaihdon odotetaan kasvavan edellisen vuoden tasosta (2022: 690,5 MEUR) ja oikaistun EBITA:n odotetaan paranevan (2022: 26,7 MEUR). Ohjeistus ei rajaa sitä kuinka paljon tulos kasvaa, mutta se ei toisaalta tarjoa kunnon selkänojaakaan tuloskasvuodotuksille, sillä 2022 oikaistu EBITA jäi hyvin vaisuksi suhteessa yhtiön potentiaaliin.

Yhtiö kertoi, että varovaista ohjeistusta ei haluttu muuttaa vielä hyvän Q1’23:n jälkeen, sillä H2’23:lla tuleviin henkilöstön palkankorotuksiin (TPTES, SOSTES) ei ollut lopullista näkyvyyttä. Tämän jälkeen SOSTES-neuvottelut kariutuivat tuloksettomina ja käsityksemme mukaan yksityisten terveyspalveluiden (TPTES) osaltakaan ei ole vielä täyttä selvyyttä, miten neuvotteluissa sovittu korotus lasketaan, sillä se linkitettiin vientialojen ratkaisuun.

Ennustamme nykyisellään Pihlajalinnan 2023 liikevaihdon kasvavan 8 %:lla 742 MEUR:oon ja EBITA:n 50 %:lla 39,1 MEUR:oon (EBITA 5,3 %) ja odotamme yhtiöltä siten merkittävää tulosparannusta Q1:llä nähdyn hyvän kehityksen rohkaisemana. Kannattavuusennusteissamme on kuitenkin laskupainetta, mikäli työntekijäjärjestöt saavat vaatimuksensa täysimääräisesti läpi. Yhtiön oma ohjeistus on kuitenkin arviomme mukaan siinä määrin varovainen, että neuvotteluiden ei pitäisi vaarantaa sen pitävyyttä.