Ylähengitystieinfektiot vertailukautta matalammalla tasolla

Terveystalon avoimen raportoinnin datan mukaan yhtiön tekemät ylähengitystieinfektiodiagnoosit ovat olleet loppuvuodesta selvästi viime vuoden vastaavaa ajanjaksoa matalammalla tasolla, joskin laskua selittää osaltaan arviomme mukaan myös yhtiön supistunut työterveyskanta. Sekä Terveystalolla että Pihlajalinnalla ”flunssakausi” on yksi tulosajuri Q4:llä ja Q1:llä, mutta sen merkitystä sijoitustarinoiden pitkän aikavälin kehityksen kannalta ei mielestämme kannata ylikorostaa. Arviomme mukaan kuluvan vuoden ohjeistuksen saavuttaminen vaatii molemmilta vahvaa vuoden lopetusta ja flunssakauden kehityksestä voi muodostua yksi ratkaiseva tekijä ohjeistuksen saavuttamisen osalta.

Terveystalon ylähengitystieinfektiodiagnoosit selvästi alle vertailukauden

Terveystalo julkaisee avointa dataa omaan potilastietojärjestelmään kirjatuista ylähengitystieinfektiodiagnooseista. Aineisto osoittaa, että loppuvuoden aikana diagnoosit ovat selvästi viime vuotta matalammalla tasolla. Q4:llä (viikko 40 alkaen) diagnoosit ovat tähän asti vaihdelleet hieman alle 10 000:sta/viikko hieman yli 12 000:een/viikko. Vertailukaudella sairastavuus oli korkealla tasolla, ja diagnoosit olivat noin 15 000-18 000/viikko tasolla. Siten kuluvan vuoden diagnoosimäärät ovat noin 20-35 % viime vuotta matalammalla tasolla. Luvuista on hyvä huomata, että ne pitävät sisällään kaikki ylähengitystieinfektiot (influenssakausi alkanut jopa viime vuotta aiemmin).

Aineisto koskee Terveystalon tekemiä diagnooseja, ja siten tähän vaikuttaa yleisen sairastuvuuden lisäksi myös yhtiökohtaiset tekijät. Yhtiön työterveyskanta on esimerkiksi supistunut vuoden aikana ja käyntimäärät ovat tänä vuonna kehittyneet esimerkiksi kilpailija Pihlajalinnaa heikommin. Siten, vaikka uskomme vertailukautta miedomman flunssakauden koskevan myös Pihlajalinnaa, arvioimme diagnoosien laskun vertailukauteen nähden olevan Terveystalon osalta vielä voimakkaampaa.

Terveystalon tekemät ylähengitystieinfektiodiagnoosit

Lähde: Terveystalo (avoin raportointi)

Flunssakausi tulosajuri alku- ja loppuvuonna

”Flunssakautta” on perinteisesti pidetty yhtenä relevanttina tulosajurina terveyspalveluyhtiöille, sillä tämä vaikuttaa suoraan vastaanotto- ja diagnostiikkakäynteihin. Osittain flunssakaudesta johtuen Terveystalon ja Pihlajalinnan tulos on tyypillisesti vahvin juuri Q4:llä ja Q1:llä. Flunssakauden merkitystä ei tule kuitenkaan mielestämme korostaa liikaa, sillä tässä on vaihtelua vuositasolla, mihin yhtiö ei voi vaikuttaa, ja tuloksen kausiluonteisuuden taustalla vaikuttaa muitakin asioita. Esimerkiksi myös kelit, ja se kuinka liukkaat säät voivat myös vaikuttaa vastaanottomäärien kasvuun (esimerkki).

Lisäksi mielestämme Terveystalon osalta on hyvä huomata, että vuonna 2024 vastaanottojen parantuneiden katerakenteiden myötä tulosajurit monipuolistuivat (ei nojaa puhtaasti korkeakatteiseen diagnostiikkaan), mikä on näkynyt jossain määrin tuloksen kausivaihtelun pienenemisenä. Pihlajalinnan (ja vähemmissä määrin Terveystalon) osalta taas on hyvä huomata, että ulkoistusliiketoiminnassa liiketoiminta nojaa yleensä kiinteähintaisiin sopimuksiin, joissa korostuu ennaltaehkäisy. Siten korkeampi sairastavuus yksinkertaistaen vain lisää yhtiön kustannuksia ilman liikevaihtovaikutusta. Lisäksi Pihlajalinnan kokonaiskustannusvaikuttavuutta korostava strategia pyrkii muutenkin tuomaan kustannustehokkuutta kumppaneilleen (esimerkiksi vakuutusyhtiöille) vähentämällä turhia käyntejä.

Molempien yhtiöiden ohjeistukset tarvitsevat hyvää vuoden lopetusta

Sekä Terveystalo että Pihlajalinna tarvitsevat arviomme mukaan hyvän vuoden lopetuksen saavuttaakseen ohjeistuksensa. Siten flunssakausi ja siitä muodostuvat käyntimäärät voivat muodostua lopulta kriittiseksi tekijäksi kuluvan vuoden ohjeistusten näkökulmasta. Pidemmän aikavälin sijoitustarinan kannalta emme näkisi kuitenkaan erityisen dramaattisena jos yhtiöt joutuisivat varoittamaan tuloksestaan sairastuvuuden takia tämän ollessa puhtaasti ulkoinen tekijä.

Terveystalo on ohjeistanut kuluvan vuoden oikaistun liikevoiton (oik. EBIT) olevan 155-165 MEUR (2024: 140 MEUR). Ensimmäiseltä yhdeksältä kuukaudelta yhtiöllä on kasassa 111,3 MEUR, ja saavuttaakseen ohjeistuksensa alalaidan yhtiö tarvitsee 43,7 MEUR:n oikaistun liikevoiton. Tarvittava parannus on merkittävä vertailukauteen nähden (Q4’24: 38,3 MEUR) huomioiden tulostrendin hiipumisen Q2:lla ja Q3:lla. Vertailukauden osalta on kuitenkin huomioitava, että kannattavuutta rasitti kertaluonteiset henkilöstökulut sekä pieni aineettomien hyödykkeiden alaskirjaus (ei oikaistuja eriä). Parannus vertailukauteen nähden pitäisikin olla selvä. 

Pihlajalinna on ohjeistanut tuloksen osalta yli 65 MEUR:n oikaistua EBITAa. Ensimmäisen yhdeksän kuukauden osalta yhtiöllä on kasassa 47,1 MEUR, ja ohjeistuksen alalaita vaatisi siten 17,9 MEUR:n oikaistua EBITAa. Yhtiö teki vastaavan tulostason kausiluonteisesti vahvalla Q1’25:llä (18,1 MEUR), mutta ennusteidemme mukaan Q4:sta noin 30 MEUR korkeammalla liikevaihdolla. Siten kannattavuuden osalta loppuvuonna yhtiön tuleekin päästä lähelle tavoittelemaansa 12 %:n oikaistua EBITAa. Tulostasoa loppuvuonna tukee kuitenkin arviomme mukaan vahva kannattavuus ulkoistuksissa, joissa on sopimusten päättymisten myötä nähty vahvoja tuloksia varausten purun myötä. Näiden kokoluokan ennustettavuus on kuitenkin varsin heikko. Kulupuolelle tulee myös jo pieniä säästöjä yhtiön tekemistä muutosneuvotteluista, joskin suurimmat vaikutukset nähdään ensi vuoden puolella. Myös yhtiön toimenpiteet työterveyden kiinteähintaisten sopimusten osalta pitäisi alkaa tuottamaan asteittain enenevissä määrin tulosta.