Brexit toteutumassa sittenkin, uusi epävarmuuden kausi alkaa Euroopassa
Järkytys Brexit-uhan toteutumisen jälkeen on perusteltu, sillä Britannian EU-eron käynnistäminen on suuri askel tuntemattomaan koko unionin osalta. Ennen varsinaista eroa Britannialla on vielä monta ongelmaa ratkottavana, ja päällimmäisenä on uuden pääministerin nimittäminen. Virassa istuva pääministeri David Cameron ilmoitti perjantaina jättävänsä tehtävänsä lokakuussa, joten neuvottelut EU-erosta jäävät Cameronin seuraajan vastuulle, mikä uhkaa pitkittää neuvottelujen aloitusta. Toisaalta kansanäänestyksen tulos tuo esiin myös sisäpoliittiset riskit, sillä EU:ssa pysymisen puolesta äänestäneissä Skotlannissa että Pohjois-Irlannissa heräsi itsenäistymiskeskustelu välittömästi äänestystuloksen tultua julki. Näin ollen EU:n hajoamisen lisäksi uhkana on myös Ison-Britannian hajoaminen.
Vaikka Britannian vaalit ovat ohi, samoin kuin äänestystulokseen liittyvä markkinaakin liikuttanut odotusten vaihtelu, Euroopassa alkaa nyt uusi epävarmuuden aika, joka pitää riskipreemiot korkealla. Mielestämme perjantain tuloksen jälkeen on olemassa ainekset uudelle eurokriisille, joka tulee repimään Eurooppaa kahtia. Olennaisin kysymys liittyykin tällä hetkellä siihen, mikä jäsenmaa lähtee unionista seuraavaksi, sillä EU-kriittisyys on ollut selvässä kasvussa eikä unioniin olla täysin tyytyväisiä oikein missään jäsenmaassa.
Brexit-äänestys olikin lähtölaukaus voimistuville vaatimuksille EU-kansanäänestyksestä myös Alankomaissa ja Ranskassa ja uskomme, että ennen pitkää kansanäänestykset saavat jatkoa. Odotamme poliittisen polarisoitumisen lisääntyvän edelleen ja samalla jättävän alleen euroalueen talouden pitkän aikavälin näkymien kannalta tärkeät talousuudistukset. Lisäksi poliittisten riskien lisääntyessä uhkana on valtioiden velkaantumisen hallitsematon kasvu, joka ennen pitkää olisi uuden kriisin laukaisijana.
Polarisaatio näkyi selvästi jo Espanjan eilen pidetyissä uusintavaaleissa, jossa tulos oli pitkälti joulukuun kaltainen: keskustaoikeistolainen konservatiivipuolue PP oli vaaleissa suurin puolue 33 prosentin ääniosuudellaan. Keskustavasemmistolainen sosialistipuolue PSOE sai 22,67 % äänistä ja radikaalivasemmistolaispuolueiden muodostama vaaliliitto Unidos Podemos jäi vastoin mielipidekyselyjä kolmanneksi 21,10 %:n ääniosuudella. Poliittisen kentän hajautuminen ja perinteisten puolueiden kannatuksen selvä lasku vaaleissa ovat merkki kansan vastarinnasta mm. EU:n valvomaa talouskuria vastaan. Toisaalta näyttää siltä, että Brexit-äänestys vei Podemoksen kannatuksen nousulta kärjen, ja osa espanjalaisista valitsi perinteisen politiikan ja jatkuvuuden uudistushakuisuuden sijaan. Joka tapauksessa hallitusneuvotteluista tulevat jälleen vaikeat, emmekä pidä kolmansiakaan vaaleja poissuljettuna vaihtoehtona, mikäli tulosta ei synny.
Osakemarkkinalla epävarma kausi
Brexitin toteutuminen ja siitä seurannut riskien kasvu vahvistaa näkemystämme siitä, että osakemarkkinan nousulle ei enää ole varaa. Kuten viime viikon tuloskausiennakossakin mainitsimme, korostamme edelleen osakepoiminnan merkitystä pitkän nousumarkkinan ja helppojen tuottojen ajan oltua ohi. Myös osakepainon asteittaisen laskemisen jatkuminen on mielestämme sijoittajan kannalta nyt tärkeää. Pientä tukea globaalille osakemarkkinalle voi tuoda keskuspankkien uusien turvaverkkojen rakentaminen, sillä uskomme, että Brexitin tuomaa epävarmuutta hillitäkseen keskuspankit ovat valmiita menemään entistä syvemmälle elvyttävässä rahapolitiikassaan.
Euroopan keskuspankin osalta pidämme talletuskoron painamista yhä negatiivisemmalle tasolle lähikuukausien aikana entistä todennäköisempänä vaihtoehtona. Perjantain kansanäänestyksen tulos lisäsi välittömästi mm. turvasatamina pidettyjen Saksan valtion velkakirjojen kysyntää ja painoi 10-vuotisen velkakirjan koron ennätysalhaalle -0,17 %:iin. EKP on määritellyt velkakirjojen osto-ohjelmassaan talletuskorkonsa (nyt -0,4 %) alarajaksi ostoille. Bloombergin keräämien tietojen mukaan EKP:n ostokohteista suurimman eli Saksan velkakirjamarkkinasta noin puolet olisi jo EKP:n ostojen ulkopuolella, mikä vaikeuttaisi ostojen toteuttamista ilman talletuskoron laskua tai muutosta keskuspankin elvytysohjelmassa.
Uskommekin, että EKP tulee vielä viestimään valmiudesta mennä yhä pidemmälle elvytysohjelmassaan. Tosin vaikka keskuspankit ovat elvyttävällä politiikallaan dominoineet selvästi osakemarkkinaa, reaalitaloudessa uusilla elvytystoimilla olisi vain marginaalinen vaikutus. Brexit-tulos on muuttanut näkemystämme myös Fedin rahapolitiikan osalta. Koska epävarmuus EU:n tulevaisuudesta on levittynyt globaalille osakemarkkinalle, tulee Federal Reserve todennäköisesti pitämään kätensä jarrulla koronnostojen suhteen vielä toistaiseksi, ja kahden 0,25 %:n koronnoston sijaan pidämme mahdollisena korkeintaan yhtä nostoa kuluvan vuoden aikana.
Euroalueen elpyminen ei enää itsestäänselvyys
Brexitin vaikutuksia Britannian ja laajemminkin EU:n talouteen on arvioitu puolin ja toisin, eikä ylilyönneiltäkään ole voitu välttyä. Lyhyen aikavälin vaikutukset tulevat lähinnä osakemarkkinan turbulenssin kautta, sillä EU:n eroneuvottelut tulevat venymään todennäköisesti hyvin pitkiksi ja siihen asti esimerkiksi kauppasopimukset Britannian ja EU:n välillä pysynevät ennallaan. Ulkomaankaupan suhteen vaikutus tulee epäilemättä olemaan negatiivinen, sillä Britannia tuskin saa neuvoteltua kovin hyviä ehtoja mahdolliselle uudelle sopimukselle. Yleinen epävarmuus Britannian ja koko EU:n tulevaisuudesta voi kuitenkin vaikuttaa negatiivisesti mm. yritysten investointisuunnitelmiin, ja saattaa saada myös kotitaloudet epäröimään kulutuspäätöksiä tehdessään. Brexit-äänestystä edeltänyt epävarmuus onkin nyt muuttunut uudenlaiseksi harmaaksi varjoksi euroalueen talousnäkymien päälle, ja talouskasvun jatkuminen Q1:n kaltaisella vauhdilla (vuositasolla 1,7 %) on epätodennäköistä.