Euroalueen lainanantoluvut eivät anna aihetta riemuun

Euroalueen lainananto on ollut julkisella sektorilla vuodentakaiseen verrattuna negatiivista jo jonkin aikaa, mutta lokakuussa laskevia lukuja nähtiin myös yrityssektorilla ensimmäistä kertaa vuoden 2015 jälkeen.

Lainananto yrityksille painui EKP:n datan mukaan lokakuussa vuodentakaisesta 0,3 %. Kotitalouksien lainananto pysyi vielä pienessä kasvussa ollen +0,6 % vuodentakaisesta. Kotitalouksienkin budjettirajoite kiristyy, sillä talletusten kasvu on kääntynyt negatiiviseksi ja oli -0,5 % lokakuussa. Nousevat korot välittyvät nyt talouteen nitistäen lainakysyntää, ja tämä heijastuu negatiivisesti yksityiseen kulutukseen Q4:llä.

Kvantiteettiteorian paluu?

Perinteisesti inflaatiota on pidetty vahvasti linkittyneenä rahan määrään etenkin pitkällä aikavälillä, ja tätä yhteyttä on kutsuttu rahan kvantiteettiteoriaksi. Sen mukaan markkinoilla olevan rahan määrä ja kiertonopeus määrittää yleisen hintatason. Nyt rahan määrän kasvu on sekä suppeammassa M2:ssa että laveassa raha-aggregaatissa M3:ssa (käteinen+pankkitalletukset+rahamarkkinarahastot) painunut selvästi negatiivisen puolelle.

Mielenkiintoinen tekijä on rahan kiertonopeus, joka on kvantiteettiyhtälössä samalla puolella rahan määrän kanssa, eli selittäisi sekin muutoksia hintatasossa. Tämä kiertonopeus on Yhdysvalloissa ollut tasaisessa laskussa, mutta pitkästä aikaa siinä on nähty käänne. Dollarit ovat alkaneet vaihtaa omistajaa yhä tiuhempaan, mikä puoltaisi inflaation sitkeyttä: vaikka rahan määrä ei kasvaisi, kiertonopeus toimisi talouden voiteluöljynä ja heijastuisi kvantiteettiteorian mukaisesti ennen pitkää hintoihin niitä nostaen. Mikäli tämänkaltainen trendi jatkuisi FREDin tilastoissa, sekoittaisi se aika lailla pakkaa ainakin kvantiteettiteorian kannattajien inflaatio-odotuksissa. Historiallisesti toki kiertonopeus on edelleen alhaisella tasolla, joten ihan henkeään pidätellen ei sen muutosta tarvitse seurata.

Lähde: FRED

Inflaatio monen tekijän summa

Mikäli kvantiteettiteoriaan on uskominen, hidastuisi nykymenolla inflaatio siis yhtä matkaa rahan määrän kanssa nopeastikin, ja näin on tosiaan nähty. Tämä ei vielä tarkoita rahan määrän ja inflaation yhteyden ”suurta paluuta”, vaan lähinnä taakse jäänyttä poikkeuksellista jaksoa. Keskuspankkielvytyksen myötä rahan määrä kasvoi rajusti 2020-2021, mutta rahan kiertonopeus pysyi silloinkin matalana. Inflaatio taas kiihtyi paitsi erittäin voimakkaan kysynnän kasvun myös tarjonnan pullonkaulojen seurauksena, eli oli monen tekijän summa. Myös ikääntyvästä väestöstä ja muista talouden rakenteellisista tekijöistä, jotka hidastavat talouden trendikasvua eli pitkän aikavälin kasvunäkymää, on haettu selitystä kvantiteettiteorian ontumiselle. Näin ollen rahan määrän kasvun voimakas hidastuminen ei ole suora merkki inflaation talttumisesta pitkällä aikavälillä.