Federal Reserven korkopäätös huomenna: Nurinkurisia korko-odotuksia
Federal Reserven huomiseen korkopäätökseen lähdetään varsin mielenkiintoisissa tunnelmissa. Keskuspankin rahapolitiikan linjaan ei odoteta muutoksia, mutta jos siirtää katseen parin vuoden päähän, alkaa tapahtua.
Kerroin eilen, kuinka Bloombergin ekonomistikyselyssä korko-odotuksia on alkanut kasaantua vuodelle 2023 ja futuurimarkkinallakin alkaa olla liikettä nousevan ohjauskoron suuntaan. Toisaalta samaan aikaan markkinaodotuksissa on myös, että Federal Reserven omissa ennusteissa ei muutoksia vielä tehdä. Korkoennusteissa siis aikaisempien kokousten mukainen suora viiva näkyisi huomisen ennustepäivityksenkin jälkeenkin. Ilmeisesti taulukoissa kaikki muut paitsi siitä päättävä keskuspankki odottavat koronnostoa parin vuoden päähän.
Elvytysrahaa satanut joulukuun jälkeen
Perusteita koronnosto-odotusten lisääntymiselle löytyy, sillä Federal Reserven odotetaan myös nostavan USA:n talouskasvuennusteita korkeimmiksi vuosikymmeniin. Joulukuun ennustepäivityksen jälkeen USA:ssa on hyväksytty kaksi elvytyspakettia, jotka ovat suuruudeltaan 2800 miljardia dollaria vastaavat 15 % bkt:sta. Lisäksi koronarokotukset etenevät 2 miljoonan päivävauhtia, mikä nopeuttaa rajoitusten purkamisessa.
Ilmeisesti uusimman paketin ensimmäiset sekit kansalle on jo lähetetty, joten lähikuukausille luvassa voi olla vähittäismyynnin ja kulutuksen - tai osakemarkkinan – juhla riippuen siitä, kuinka sekit kulutetaan vai kulutetaanko täysimääräisesti. Patoutunut kysyntä ja raaka-aineiden hintojen nousu ovat olleet omiaan nostamaan myös inflaatiopaineita, joten sijoittajille kirpeä korkodrinkki on valmistunut tarjoiltavaksi.
Työttömyys pitää jalan jarrulla
Federal Reserven päättäjät ovat kuitenkin olleet ennemminkin varovaisia talouskehityksen suhteen ja pitäneet koronnostopuheet visusti poissa kokouksista. Työmarkkina vaikuttaa jämähtäneen asteittaisesta piristymisestään huolimatta pysyväksi huolenaiheeksi keskuspankille. Vaikka työttömyysennusteita tälle vuodelle tullaan huomenna todennäköisesti laskemaan, se ei heijasta todellista tilannetta työmarkkinalla. Yhä suurempi osa työttömistä on nimittäin tippunut virallisten työttömyyslukujen ja työvoiman ulkopuolelle koronakriisin aikana. Helmikuussa tämä työvoiman ulkopuolella mutta työtä haluavien määrä oli seitsemän miljoonan henkilön tietämillä ja selvästi korkeammalla kuin finanssikriisin pahimpina aikoina. Työttömiä helmikuussa oli 10 miljoonaa, ja heihinkin suhteutettuna työvoiman ulkopuolelle jäävien luvut ovat suuria. Matkaa työmarkkinan normaaliin on siis vielä jäljellä.
Federal Reservessä halutaan nähdä merkittävää edistystä työmarkkinalla ennen rahapolitiikan normalisointia, joten nämä luvut osaltaan pitänevät keskuspankin jalan jarrulla koronnostojen suhteen. Toisaalta myös koronnostoista viestiminen on aikanaan helpompaa, kun ne ovat jo sisällä markkinaodotuksissa.