Tämä sisältö on tekoälyn tuottamaa. Voit antaa siitä palautetta Inderesin foorumilla.
Kesän helleaallot, kuivuus ja metsäpalot hidastivat euroalueen talouskasvua vain hetkellisesti. EKP kuitenkin varoittaa, että ilmastoshokit tulevat yhä kalliimmiksi ja niistä on yhä vaikeampi toipua.
Kesän ennätyshelteet olivat ennen kaikkea inhimillinen tragedia. Euroopassa kirjattiin yli 30 000 ylimääräistä kuolemaa, ja metsäpalot polttivat 400 000 hehtaaria Espanjassa ja Ranskassa. Kuivuus laski Reinin ja Tonavan vedenpintaa, mikä häiritsi sekä laivaliikennettä että ydinvoimaloiden jäähdytystä.
EKP:n asiantuntijoiden arvion mukaan vaikutus euroalueen talouteen jäi kuitenkin pieneksi ja väliaikaiseksi, käy ilmi pääjohtaja Lagarden äskettäisestä puheesta. Saksassa Reinin matalan veden aiheuttama kasvun notkahdus korjaantuu, kun virtaamat normalisoituvat. Italiassa helle ja sateiden puute puolestaan vähentävät tuotantoa. Ranskassa ja Espanjassa vaikutukset ovat keskittyneet maatalouteen, metsätalouteen ja matkailuun.
Lyhyen aikavälin kuva kuitenkin vähättelee riskejä. EKP:n mukaan taloudellinen aktiivisuus on kärsineillä alueilla keskimäärin 1,5 % matalammalla kaksi vuotta helleaallon jälkeen ja peräti 3 % matalammalla neljä vuotta kuivuuden jälkeen. Taustalla ovat heikompi tuottavuus ja muuttoliike. Lähes kolme neljäsosaa euroalueen yrityksistä on vahvasti riippuvaisia ainakin yhdestä luonnonvaraisesta palvelusta. Lisäksi lähes 12 % alueen tuotannosta on alttiina puutteellisen tulvasuojauksen riskeille. Historiallisesti vain neljännes katastrofivahingoista on ollut vakuutettu. Siksi lasku lankeaa kotitalouksille, yrityksille tai jo valmiiksi kireille julkisille talouksille.
Kesän ajoitus oli varsinaisen huono, sillä helteet osuivat samaan aikaan Lähi-idän sodan aiheuttaman energiasokin kanssa. Vuoden alussa puhtaampi sähköntuotanto vielä vaimensi sokkia. Esimerkiksi Espanjassa kaasuvoimalat asettivat sähkön hinnan enää runsaassa viidenneksessä tunneista, kun vielä vuonna 2020 osuus oli noin 80 %. Kesällä suoja kuitenkin ohentui, kun ilmastoinnin tarve kasvatti sähkön kysyntää, matala vesi heikensi vesivoimaa ja jäähdytysveden puute rajoitti ydinvoimaa. Aurinkovoima oli ainoa suuri tuotantomuoto, joka toimi tavallista paremmin, mutta iltaisin tarjonta kiristyi.
Kuivuus on myös heikentänyt Euroopan maataloustuotannon näkymiä, ja EKP arvioi tämän nostavan ruokainflaatiota ensi vuonna. Uutinen on huono keskuspankille, jolla on jo valmiiksi edessään neljän prosentin inflaatio ja päätös mahdollisesta koronnostosta joulukuussa. Sääshokit ovat tarjontashokkeja, joihin rahapolitiikalla on kuitenkin vaikea vastata.
Yksittäinen helleaalto ei vielä kaada euroalueen taloutta, mutta toistuessaan sääsokit heiluttavat taloutta enemmän ja voimistavat muiden sokkien vaikutuksia. Ilmastoriskit ovat siksi yhä selvemmin myös suhdanne- ja inflaationäkymien ytimessä.