Laskuviikko takana, EKP puolitiessä jostain ja matkalla jonnekin
Viime viikko oli Yhdysvaltain ja Euroopan osakemarkkinalla laskuviikko. Sota Ukrainassa heijastuu nyt laajalti talouskasvuennusteisiin, minkä vuoksi Maailmanpankki leikkasi maanantaina globaalia kasvuennustettaan kertaheitolla lähes yhdellä %-yksiköllä 3,2 %:iin aikaisemmasta 4,1 %:sta ja tälle viikolle odotetaan ennustetarkistuksia myös IMF:ltä.
EKP matkalla jonnekin
Euroopan keskuspankin torstainen korkopäätös oli pitkälti odotettu. Keskuspankki kertoi tiedotteessaan pitävänsä ohjaus- ja talletuskoron nykytasolla 0,0 ja -0,5 %:ssa ja ajavansa nettomääräiset arvopaperiostot APP-ohjelman puitteissa alas, kuten jo maaliskuussa ilmoitettiin. Yllätyksiä rahapolitiikassa ei tarjoiltu, ja keskeisin anti itse päätöksessä olikin siinä, että keskuspankki vahvisti APP-ostojen loppuvan Q3:lla, kun aikaisemmin aikatauluun tarjottiin joustoa.
Lehdistötilaisuudessa anti oli jo totutun ympäripyöreää. Koronatartunnan vuoksi etänä lehdistötilaisuuteen osallistunut pääjohtaja Christine Lagarde kertoi keskuspankin olevan edelleen vahvasti datariippuvainen, ja toisti näkemyksen siitä, että ensimmäisen koronnoston aika on netto-ostojen lopettamisen jälkeen, ja sitä markkinaodotuksissa onkin povattu tälle vuodelle. Pääjohtaja ei kommentoinut markkinaodotuksia ja totesi senkin, että aikaikkuna velkakirjaostojen lopettamisen ja ensimmäisen koronnoston välissä on laaja, viikosta kuukausiin. Lagarde kuvaili rahapoliittisen elvytyksen poisvetoa matkaksi, joka alkoi jo viime vuoden lopulla. Tämän linja-auton kyydissä matka voi olla pitkä, ja siksi Egotripin Matkustaja-kappaleen sanat istuvat Lagarden kuvailemaan reissuun hyvin:
"Aina matkalla jonnekin
Minne ikinä päätyykin
On puolitiessä jostain
Tietää sen varsin hyvin itsekin"
Federal Reserven kaltaista tiukkaa tahtia ei rahapolitiikassa ole luvassa. Siitä pitävät huolen nousseiden inflaatio-odotusten kanssa lähes yhtaikaisesti laskeneet talouskasvuodotukset (ks. kuvio) ja euroalueen velkataakka. Lagardekin totesi, että EKP:n ja Fedin vertailu tässä tilanteessa on kuin vertaisi omenoita ja appelsiineja. Erilaiset tilanteet näkyvät myös inflaation rakenteessa. Siinä missä Yhdysvaltain inflaatio on vahvasti hyödyke- ja palveluhintojen dominoimaa, euroalueella energia on pääajuri inflaatioluvuissa. Koska rahapolitiikalla voidaan epäsuorasti vaikuttaa pankkien lainanantoon ja sitä kautta kysyntään, Yhdysvalloissa keskuspankilla on enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa hintakehitykseen kuin euroalueella.
Kuvion lähde: TS Lombard
Kuvion lähde: @MacroAlf, Twitter