Tämä sisältö on tekoälyn tuottamaa. Voit antaa siitä palautetta Inderesin foorumilla.
Marine Le Pen johtaa kevään 2027 presidentinvaalien kannatusmittauksia kaksinumeroisella erolla. Taloudellisesta näkökulmasta suurimmat riskit piilevät Ranskan julkisessa taloudessa, EU:n monivuotisessa budjetissa ja Ukrainan rahoituksessa.
Le Pen on tuonut esiin suuria lupauksia vaalikampanjassaan. Tiistaina hän toisti Reutersin mukaan kumoavansa presidentti Macronin vuoden 2023 eläkeuudistuksen, joka nosti eläkeiän 62 vuodesta 64 vuoteen. Kansallisen liittouman (RN) mallissa 40–42 vuotta työskennelleet voisivat jäädä eläkkeelle 60–62-vuotiaina. Puolue korostaa nyt työvuosia lakisääteisen eläkeiän sijaan. Korkeakoulutetut jatkaisivat siksi todennäköisesti työtään pitkälle yli 60-vuotiaiksi. Lisäksi RN esittää jakojärjestelmän rinnalle 900 mrd. euron rahastoa. Sitä kartutettaisiin ohjaamalla työnantajamaksuista 12 mrd. euroa vuodessa mm. eläke- ja sosiaaliturvarahastoja hallinnoivan Caisse des Dépôts’n hoitoon, ja tuottotavoite olisi 4–6 % vuodessa.
RN arvioi uudistuksen bruttokustannukseksi 18,6 mrd. euroa vuoteen 2032 mennessä. Puolue lupaa kattaa valtaosan säästöillä ja puolittaa eläkejärjestelmän alijäämän 4,8 mrd. euroon. Kaikkiaan Le Pen on luvannut 140 mrd. euron säästöt kautensa loppuun mennessä. Laskelmiin on syytä suhtautua kuitenkin varauksella. Eläkkeet ovat Ranskan suurin menoerä, ensi vuonna yli 430 mrd. euroa, ja juuri niiden hillitsemiseen aiemmat hallitukset ovat kompastuneet. Samaan aikaan komissio ennustaa Ranskan talouden kasvavan vain 0,4 % tänä vuonna ja 0,6 % ensi vuonna, mikä on euroalueen heikoin luku. Heikon kasvun ja raskaan velkataakan yhdistelmässä velkamarkkinoiden kärsivällisyys voi loppua nopeasti.
Lähde: LSEG
Lähde: LSEG
Toinen riski piilee Brysselissä. Le Pen haluaa leikata Ranskan EU-maksuja merkittävästi ja on ilmoittanut, ettei Ranska enää rahoittaisi Ukrainaa, uutisoi mm. WSJ. Ranska on EU:n toiseksi suurin nettomaksaja, joten leikkaukset kiristäisivät välejä etenkin Saksaan, Alankomaihin ja Ruotsiin. Ukrainalle panokset ovat vielä suuremmat, sillä Euroopasta on tullut sen pääasiallinen tukija sodassa Venäjää vastaan. Näin ollen EU:n vetäytyminen rahoituksessa heikentäisi selvästi sen asemaa.
EU yrittää sopia viimeistään tammikuun puoliväliin mennessä noin 2 000 mrd. euron monivuotisesta budjetista (2028–2034) ja Ukrainan 70 mrd. euron rahoituksesta vuodelle 2027. Neuvottelut ovat silti vaikeat. Nettomaksajat vaativat syvempiä leikkauksia, ja Unkari ja Slovakia uhkaavat käyttää veto-oikeuttaan Ukrainan rahoituksen osalta. Jos sopua ei synny ajoissa, presidentti Le Pen voisi kaataa budjetin.
Le Penin voitto ei suinkaan ole vielä varma, mutta markkinat eivät voi enää sivuuttaa sitä riskinä. Ensimmäisenä tulilinjalla ovat Ranskan valtionlainat, joissa korkoero Saksaan on jo ollut nousussa. Laajemmin EU:n budjettikiista ja Ukrainan rahoituksen epävarmuus lisäisivät Euroopan poliittista riskiä myös Suomen näkökulmasta. Siksi on syytä seurata tiiviisti, syntyykö budjettisopu ennen vaalikevättä.