Yksityisyysasetukset
Inderes käyttää evästeitä tarjotakseen paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaisemman palvelun. Hyväksymällä evästeiden käytön voimme kehittää palvelua entistä paremmin ja pystymme tarjoamaan sinua kiinnostavaa sisältöä.
  • Foorumi
  • Premium
  • Osakemarkkinat
    • PörssiReaaliaikaiset kurssit, indeksit ja markkinakehitys
    • AamukatsausPäivittäinen markkinakatsaus ja yön tärkeimmät tapahtumat
    • PörssikalenteriTulevat tulokset, listautumiset ja yritystapahtumat
    • OsinkokalenteriTulevat ja menneet osingot
  • Yhtiöt
    • YhtiötSelaa ja suodata listattujen yhtiöiden listaa
    • Löydä osakkeitaInspiraatiota seuraavaan sijoitukseesi
    • ListautumisetUudet listautumiset ja tulevat pörssiannit
    • YhtiökokouskutsutYhtiökokousten päivämäärät ja osakkeenomistajatiedot
  • Osaketutkimus
    • AnalyysiAsiantuntijoiden osakeanalyysi ja suositukset
    • ArtikkelitUutiset, näkemykset ja markkinakommentit
    • MallisalkkuInderesin mallisalkku
    • FemmeRohkeutta ja itseluottamusta sijoittamiseen
  • Opi sijoittamisesta
    • AnalyysikouluOpi lukemaan ja ymmärtämään osakeanalyysiä
    • SijoituskouluOppaita ja oppitunteja sijoitusosaamisen kasvattamiseen
    • SalkunhaltijatSijoitustietoa jokaiselle tasolle, ensiaskeleista edistyneisiin salkkustrategioihin.
    • inderesTVVideokeskus osaketutkimukselle, analyysille ja asiantuntijakommenteille
    • TranskriptitTulosjulkistusten ja sijoittajatapaamisten tekstimuotoiset tallenteet
    • OsakevertailuVertaa tunnuslukuja ja kehitystä useiden osakkeiden välillä
    • TuloskausiVertaile EPS-ennusteita toteutuneisiin tuloksiin
    • Sisäpiirin kaupatSeuraa yhtiöiden sisäpiiriläisten osto- ja myyntitoimintaa
    • LyhyeksimyyntiKatso, millä pörssiyhtiöillä on ilmoitettuja lyhyitä positioita
    • Virtuaalinen analyytikkochatEsitä kysymyksiä ja saa tekoälypohjaisia sijoitusnäkemyksiä
    • Korkoa korolle -laskuriLaske, miten säästösi kasvavat korkoa korolle -ilmiön ansiosta.
Sosiaalinen media
  • Inderes Foorumi
  • Youtube
  • Facebook
  • Instagram
  • X (Twitter)
  • Tiktok
  • Linkedin
Yhteystiedot
  • info@inderes.fi
  • +358 10 219 4690
  • Porkkalankatu 5
    00180 Helsinki
Inderes
  • Meistä
  • Tiimi
  • Avoimet työpaikat
  • Inderes sijoituskohteena
  • Palvelut pörssiyhtiöille
Sivusto
  • UKK
  • Q&A
  • Käyttöehdot
  • Tietosuojaseloste
  • Vastuuvapauslauseke

Inderesin vastuuvapauslauseke löytyy täältä. Kunkin Inderesin aktiivisessa seurannassa olevan osakkeen tarkemmat tiedot löytyvät kunkin osakkeen omilta yhtiösivuilta Inderes-sivustolla. © Inderes Oyj. Kaikki oikeudet pidätetään.

Le Penin presidenttiys toisi uuden riskikerroksen Ranskan talouteen ja EU:n budjettiin

Marianne PalmuEkonomisti
18.11.2026 klo 07.52

Tiivistelmä

  • Marine Le Pen johtaa kevään 2027 presidentinvaalien kannatusmittauksia kaksinumeroisella erolla. Hänen voittonsa lisäisi riskejä Ranskan julkiseen talouteen, EU:n budjettiin ja Ukrainan rahoitukseen.
  • Kansallinen liittouma esittää eläkeiän alentamista pitkän työuran tehneille ja 900 mrd. euron rahastoa. Puolue arvioi uudistuksen bruttokustannukseksi 18,6 mrd. euroa vuoteen 2032 mennessä.
  • Le Pen lupaa 140 mrd. euron säästöt, mutta laskelmiin on syytä suhtautua varauksella. Heikko kasvu ja raskas velkataakka voivat koetella velkamarkkinoiden kärsivällisyyttä.
  • Le Pen haluaa leikata Ranskan EU-maksuja ja lopettaa Ukrainan rahoittamisen. Budjettisovun kariutuminen voisi lisätä Euroopan poliittista riskiä ja painetta Ranskan valtionlainoissa.

Tämä sisältö on tekoälyn tuottamaa. Voit antaa siitä palautetta Inderesin foorumilla.

Marine Le Pen johtaa kevään 2027 presidentinvaalien kannatusmittauksia kaksinumeroisella erolla. Taloudellisesta näkökulmasta suurimmat riskit piilevät Ranskan julkisessa taloudessa, EU:n monivuotisessa budjetissa ja Ukrainan rahoituksessa.

Le Pen on tuonut esiin suuria lupauksia vaalikampanjassaan. Tiistaina hän toisti Reutersin mukaan kumoavansa presidentti Macronin vuoden 2023 eläkeuudistuksen, joka nosti eläkeiän 62 vuodesta 64 vuoteen. Kansallisen liittouman (RN) mallissa 40–42 vuotta työskennelleet voisivat jäädä eläkkeelle 60–62-vuotiaina. Puolue korostaa nyt työvuosia lakisääteisen eläkeiän sijaan. Korkeakoulutetut jatkaisivat siksi todennäköisesti työtään pitkälle yli 60-vuotiaiksi. Lisäksi RN esittää jakojärjestelmän rinnalle 900 mrd. euron rahastoa. Sitä kartutettaisiin ohjaamalla työnantajamaksuista 12 mrd. euroa vuodessa mm. eläke- ja sosiaaliturvarahastoja hallinnoivan Caisse des Dépôts’n hoitoon, ja tuottotavoite olisi 4–6 % vuodessa.

RN arvioi uudistuksen bruttokustannukseksi 18,6 mrd. euroa vuoteen 2032 mennessä. Puolue lupaa kattaa valtaosan säästöillä ja puolittaa eläkejärjestelmän alijäämän 4,8 mrd. euroon. Kaikkiaan Le Pen on luvannut 140 mrd. euron säästöt kautensa loppuun mennessä. Laskelmiin on syytä suhtautua kuitenkin varauksella. Eläkkeet ovat Ranskan suurin menoerä, ensi vuonna yli 430 mrd. euroa, ja juuri niiden hillitsemiseen aiemmat hallitukset ovat kompastuneet. Samaan aikaan komissio ennustaa Ranskan talouden kasvavan vain 0,4 % tänä vuonna ja 0,6 % ensi vuonna, mikä on euroalueen heikoin luku. Heikon kasvun ja raskaan velkataakan yhdistelmässä velkamarkkinoiden kärsivällisyys voi loppua nopeasti.

Korkoero Saksaan, 10-vuotinen velkakirja, korkopistettä

Korkoero.png

Lähde: LSEG

Julkisen talouden alijäämä, % BKT:sta, sis. IMF:n ennusteen

Alijäämä.png

Lähde: LSEG

EU:n budjetti ja Ukraina veto-uhan alla

Toinen riski piilee Brysselissä. Le Pen haluaa leikata Ranskan EU-maksuja merkittävästi ja on ilmoittanut, ettei Ranska enää rahoittaisi Ukrainaa, uutisoi mm. WSJ. Ranska on EU:n toiseksi suurin nettomaksaja, joten leikkaukset kiristäisivät välejä etenkin Saksaan, Alankomaihin ja Ruotsiin. Ukrainalle panokset ovat vielä suuremmat, sillä Euroopasta on tullut sen pääasiallinen tukija sodassa Venäjää vastaan. Näin ollen EU:n vetäytyminen rahoituksessa heikentäisi selvästi sen asemaa.

EU yrittää sopia viimeistään tammikuun puoliväliin mennessä noin 2 000 mrd. euron monivuotisesta budjetista (2028–2034) ja Ukrainan 70 mrd. euron rahoituksesta vuodelle 2027. Neuvottelut ovat silti vaikeat. Nettomaksajat vaativat syvempiä leikkauksia, ja Unkari ja Slovakia uhkaavat käyttää veto-oikeuttaan Ukrainan rahoituksen osalta. Jos sopua ei synny ajoissa, presidentti Le Pen voisi kaataa budjetin.

Le Penin voitto ei suinkaan ole vielä varma, mutta markkinat eivät voi enää sivuuttaa sitä riskinä. Ensimmäisenä tulilinjalla ovat Ranskan valtionlainat, joissa korkoero Saksaan on jo ollut nousussa. Laajemmin EU:n budjettikiista ja Ukrainan rahoituksen epävarmuus lisäisivät Euroopan poliittista riskiä myös Suomen näkökulmasta. Siksi on syytä seurata tiiviisti, syntyykö budjettisopu ennen vaalikevättä.

Luetuimmat

Luetuimmat artikkelit

Sininen aalto ei tuo talousihmettä
10.11.2026 Artikkeli
Sininen aalto pyyhkäisi Washingtonin yli
04.11.2026 Artikkeli
Tuuli yltyi tekoälyosakkeissa, Kiinan kasvumoottorissa taas karstaa
16.11.2026 Artikkeli
Inflaatiolukemat herättivät keskuspankkiirien haukkapuheet
11.11.2026 Artikkeli
Tekoälybuumi imee tuontia Yhdysvaltoihin ennätystahtia
05.11.2026 Artikkeli