Miksi sijoittajan kannattaa kiinnostua nettovaikutuksista?

Uusien arvonluonnin mittareiden hyödyntäminen ei ole vain maailmanpelastusta, vaan yhä useammalle sijoittajalle myös kylmäjärkistä riskienhallintaa.

Nyt on kulunut reilu vuosi siitä, kun maailman suurimman varainhoitajan BlackRockin toimitusjohtaja Larry Fink lähetti kansainvälisesti huomiota herättäneen kirjeensä toimitusjohtajille. Kirjeen otsikko oli “A sense of purpose” ja siinä Fink lateli melko suorasanaisesti, miten yritysten positiiviset vaikutukset ympäröivään maailmaan eivät ole enää “kivaa ekstraa”, vaan edellytys olemassaolon oikeutukselle kasvavan sijoittajajoukon silmissä. Fink ravisteli toimitusjohtajia myös muistuttamalla, että sijoittajien vaatimukset yritysten kokonaisvaltaisia vaikutuksia kohtaan tulisivat kasvamaan.

Siinä missä vielä kymmenen vuotta sitten vaikutusten huomioiminen liitettiin mielikuviin sijoittamisesta, jossa tuetaan delfiinejä ja tehdään huonosti rahaa, on se nyt hygieniatason tekijä menestyshaluiselle institutionaaliselle sijoittajalle. Yhä useampi sijoittaja on alkanut viime vuosien aikana, toiset suurella metelillä ja toiset hiljaa omissa oloissaan, hyödyntää sijoitusstrategioidensa toteuttamisessa muun tiedon ohella myös vaikutuksellisuustietoa. Miksi ihmeessä?

Päämotiivina bisnes, ei maailmanpelastus

Tyypillinen institutionaalinen sijoittaja, joka lähestyy Uprightia uteliaana vaikutusten mittaamisen uusista tuulista, ei tee niin primäärimotiivinaan maailmanpelastus. Pääsyy liittyy lähes joka kerta joko riskienhallintaan tai uuden bisneksen luomiseen - siis puhtaasti bisnesmotiiveihin.

Riskienhallinnan näkökulmasta yritysten makrotason vaikutusten automaattinen hahmottaminen on yksi nopeimmista tavoista ymmärtää, minkälaisia riskejä omaan omaisuusportfolioon liittyy. Monet etsivät vastauksia sellaisiin kysymyksiin, kuten: Jos EU kiristää regulaatiotaan liittyen johonkin tiettyyn päästötyyppiin, miten suuri osa portfoliostani reagoi tähän negatiivisesti? Entä positiivisesti? Kuinka iso osa sijoituskohteistani on tämän aiheen suhteen ylipäätään sensitiivinen? Entä miten erilaiset globaalit trendit kuluttajakäyttäytymisessä vaikuttavat eri sijoituksiini? Miten uudet tutkimukset voivat muuttaa kokonaiskuvaa?

Ainoastaan miinuksia ei kuitenkaan tuijotella, vaan huomiota saavat myös mahdollisuudet: miten voin luoda rahaston, joka puhuttelee niitä sijoittajia, jotka haluavat taistella ilmastonmuutosta vastaan tai vaikkapa edistää terveysteknologiaa? Yhä harvempi rahasto pystyy enää houkuttelemaan luokseen merkittävää kiinnostusta pelkästään pienillä tuotto-odotusten erotuksilla - tarvitaan myös ymmärrys siitä, mitä raha saa aikaan sijoitettuna.

Puhtaiden lyhyen ja keskipitkän aikavälin bisnesmotiivien rinnalla on kuitenkin jotain muutakin: tarve vaikuttaa rahoillaan ennemmin nettopositiivisesti kuin nettonegatiivisesti maailmaan. Jokainen tervejärkinen ihminen haluaa luoda omien arvojensa mukaisesti määritettynä enemmän arvoa kuin tuhoa - itselleen ja muille. Sijoittaminen on hyvin konkreettinen ja maalaisjärkinen tapa lisätä jonkin asian kehittämistä, edistämistä ja harjoittamista maailmassa. Jos rahani voivat saada aikaan paljon muutakin kuin lisää rahaa, miksi en olisi kiinnostunut siitä?

Viherpesu ei enää riitä

Monelle sijoittajalle ei myöskään ihan mikä tahansa viherpesuhöpinä enää riitä. Kun vaikutustiedon integroiminen sijoitusstrategioihin muuttuu hygieaniatason perustavaraksi, kilpailutilanteen kannalta oleelliseksi käykin, kuka onnistuu tekemään kokonaisvaikuttavuuden johtamista fiksusti ja faktapohjaisesti yhä vaativampia institutionaalisia ja kuluttaja-asiakkaita palvellen. Pelkkien metatekijöiden seuraaminen ja sertifikaattien keräily ei enää ole tarpeeksi, vaan halutaan tietää, mihin vaikutetaan ja miten - ja mikä on skaalamääräisesti merkittävää, mikä taas pientä näpräilyä.

Upright ei mittaa vastuullisuutta, vaan nettovaikutuksia. Lyhyesti sanoen vastuullisuudella tarkoitetaan usein sitä, miten yritys toimii: mitä standardeja, käytäntöjä ja suositeltuja toimintatapoja se seuraa. Nettovaikutuksissa taas on kyse ydinliiketoiminnan merkittävimpien positiivisten että negatiivisten vaikutusten mittaamisesta samaan aikaan ja niiden linkittämistä yhteen: mitä resursseja yritys käyttää ja mitä se saa niillä aikaan. Oleellista on vaikutusten nettosumma: kuinka paljon arvoa yritys luo suhteessa aiheuttamiinsa kustannuksiin ja haittoihin?

Entä me tavalliset kuluttajasijoittajat?

Institutionaalisten sijoittajien lisäksi myös yksityishenkilöt voivat vaikuttaa sijoituksillaan ja hyödyntää nettovaikutustietoa käytännössä. Tutkitaan konkreettisena esimerkkinä vaikkapa Helsingin pörssissä listattuja yrityksiä, joihin kuka tahansa voi sijoittaa ja jotka olemme mallintaneet Uprightin nettovaikutusmallilla.

Helsingin pörssissä eli Nasdaq Helsingissä listattujen yritysten liikevaihdolla painotetut yhteenlasketut kokonaisnettovaikutukset Uprightin mallin läpi mallinnettuna, status 15.3.2019.

Kokonaiskuva näyttää melko maalaisjärkiseltä: Nasdaq Helsingin yritykset käyttävät toiminnassaan luonnonvaroja, kuten mitkä tahansa fyysistä tuotantoa tekevät tai siihen linkittyneet yritykset, ja saavat aikaan plussapuolella erityisesti tietoinfrastruktuuriin ja yhteiskunnallisen infrastruktuuriin liittyviä hyötyjä. Lisäksi ne maksavat mukavasti veroja, synnyttävät työpaikkoja ja kontribuoivat positiivisesti sairauksien hoitamiseen ja ehkäisyyn. Miinuspuolella näkyy luonnonvarojen käytön lisäksi joidenkin yritysten tuotteiden terveyshaittoja sekä niukan ihmispääoman käytön (“scarce human capital”) vaihtoehtoiskustannus.

Tavallinen yksityishenkilösijoittaja voi hyödyntää tämänkaltaista tietoa saadakseen sijoituksillaan aikaan arvojensa mukaisia vaikutuksia tai huomioidakseen vaikutuksiin liittyviä riskejä.

Jos sijoittaja haluaa vaikkapa edistää suomalaista tietoinfrastruktuurin kehitystä Helsingin pörssin yrityksiin sijoittamalla, häntä kiinnostaa, mitkä yritykset kontribuoivat sen rakentamiseen eniten. Jos katsotaan ensin vaikutuksen absoluuttista suuruutta, saadaan top10-yritysten listaksi seuraava:

Nasdaq Helsingin 10 absoluuttisesti eniten tietoinfrastruktuuria luovaa yritystä, lähde: Uprightin malli, status 15.3.2019.

Ketään tuskin yllättää, että absoluuttisessa tarkastelussa Nokia on kärjessä - onhan se myös Nasdaq Helsingin ja koko Suomen suurin yritys, joka tekee tukiasemia. Lisäksi mukana on myös kaksi metsäteollisuusyritystä, jotka valmistavat muun muassa paperia sanomalehtiin ja osallistuvat siten hieman perinteisemmän tietoinfrastruktuurin luomiseen.

Mutta sijoittajaa saattaa kiinnostaa kuitenkin jopa vielä enemmän “bang-for-the-buck” -analyysi eli liikevaihtoon suhteutetut luvut, jotka ilmaisevat, kuinka paljon kyseistä vaikutusta yritys aiheuttaa suhteessa kokoonsa. Tällöin pienikin yritys voi yllättää. Nasdaq Helsingin tietoinfrastruktuurin suhteellisten arvosanojen kisan top10 näyttää taas tältä:

Nasdaq Helsingin 10 kokoonsa suhteutettuna eniten tietoinfrastruktuuria luovaa yritystä, lähde: Uprightin malli, status 15.3.2019.

Joukkoon nousevat myös hieman pienemmät yritykset Qt, Innofactor ja Neo Industrial, jotka kontribuoivat tiedon luomista ja jakamista mahdollistavaan infrastruktuuriin tehokkaasti suhteessa kokoonsa.

Entä jos tärkein tavoite onkin taistella sijoituksilla ilmastonmuutosta vastaan? Tai vaikkapa edistää terveysteknologiaa, tai lisätä suomalaisten yritysten tarjoamin työpaikkoja? Käytännössä sijoittaja haluaa tietenkin asettaa sijoituksilleen useampia tavoitteita, eikä ainoastaan maksimoida yhtä arvoa. Tällöin on hyvä, jos on tarjolla tietokoneen laskentatehoa hyödyntävä työkalu, koska ihmisaivojen päässälaskentakapasiteetti loppuu aika pian kesken.

Tavoitteemme Uprightissa on nostaa sijoittajille saatavilla olevan vaikuttavuustiedon tasoa ja sijoittajien tietoisuutta vaikutusmahdollisuuksistaan. Vaikka keskitymme institutionaalisten sijoittajien vaikutusten mittaamisen kehittämiseen, haluamme antaa mallimme tuloksia myös yksityishenkilösijoittajien hyödynnettäväksi. Meille on myös tärkeää antaa sijoittajalle mahdollisuus itse optimoida portfolioitaan arvojensa mukaan. Se pakottaa sijoittajan tekemään valintoja ja olemaan niistä tietoinen: kaikkea ei voi optimoida samaan aikaan, joten mitä valitsen ja miksi?

Vaikutusdatan merkitys kasvaa sijoittamisessa. Miten sinä vaikutat rahoillasi?