Rokotteiden epätasainen jakautuminen jätetty talousennusteiden ulkopuolelle
Kuluvan vuoden talousennusteet ovat olleet toiveikkaita, ja esimerkiksi Kansainvälinen valuuttarahasto IMF povasi tuoreimmassa ennustepäivityksessään globaalin talouskasvun kiihtyvän nopeimmaksi vuoden 2007 jälkeen. Ennusteissa nojataan vahvasti koronarokotteeseen, joka tuuppaisi pandemian vihdoin taka-alalle. Rokottamiset ovat päässeet kohtalaisesti käyntiin, mutta niiden jakautuminen on ollut hyvin epätasaista. Bloombergin mukaan päivittäin globaalisti annetaan keskimäärin 4,5 miljoonaa rokotetta, joista Iso-Britannia ja Yhdysvallat ovat muodostaneet tähän mennessä lähes 40 %.
EU:ssa rokotteiden antaminen on lähtenyt verkkaisemmin käyntiin, mutta kehittyvissä maissa tilanne on aivan alkutekijöissään. Bloombergin mukaan esimerkiksi Afrikassa ainoastaan neljässä maassa on ylipäänsä annettu rokotteita, ja rokotteita ei ole saatu alkamaan oikein Keski-Aasiassakaan. Kansainvälisen kauppakamarin tutkimuksen mukaan hintalappu epätasa-arvolle rokotusten jakamisessa voi nousta 9200 miljardiin dollariin ja siitä puolet kaatuisi rokotettujenkin kehittyneiden talouksien kontolle, riippuen kansainvälisen kaupan ja toimitusketjujen riippuvuuksista. Lisäksi riski virusmutaatioista kasvaa niillä alueilla, joilla pandemia jyllää ja rokotteita ei ole saatavilla.
Maailmanpankin pääekonomisti Carmen Reinhart on todennut, että globaali talouskasvu voi jäädä alle puoleen pankin tämän vuoden 4 %:n kasvuennusteesta, ellei globaalia rokotejakelua saada toimimaan nopeasti. Vaikuttaakin siltä, että etenkin kehittyneiden talouksien kasvuennusteissa on keskitytty rokoteohjelman etenemiseen talouksien sisällä. Sen sijaan ajatus siitä, että koronapandemia mutaatioineen ei tunne rajoja, on jätetty pienemmälle huomiolle tai sitten oletuksena on kansainvälisen liikkuvuuden pidempään jatkuvat rajoitukset. Riskinä elpymiselle onkin rajoitusten jatkuminen. Se kohtelisi eri sektoreita eri tavoin, kuten tähänkin mennessä.