Tahroja ennusteissa, älä siis suutu
Eppu Normaalin kappaleessa oli tahroja paperilla, ja niitä näyttää olevan myös tuoreissa talousennusteissa. Koronapandemian eteneminen ja sen estämiseksi asetetut suojaustoimet ovat saattaneet talouden tilaan, jossa lähikvartaalien luvuissa voi olla suttua olennaisissa kohdissa aina etumerkistä lähtien. Tämä johtuu talouden yllä leijuvasta merkittävästä epävarmuudesta.
Palkansaajien tutkimuslaitoksen (PT) tuoreessa ennusteessa peruslähtökohtana oli edelleen V-kirjaimen muoto. Lähikuukausina talous ja työllisyys tulevat kovaa vauhtia alas rajoitustoimien seurauksena, mutta laajamittaiselta konkurssiaallolta vältyttäisiin ja työllisyys kohenisi jälleen kesän ja syksyn aikana. OECD:n laskelmien mukaan jokainen poikkeustilassa vietetty kuukausi supistaa BKT:ta karkeasti 2 % vuositasolla, ja pitkälti samoilla linjoilla liikutaan näissäkin ennusteissa. PT odottaa Suomen BKT:n supistuvan 5,0 % kuluvana vuonna, mutta ensi vuonna päästäisiin jälleen 4,5 %:n kasvuun (oletuksena, että nykyiset poikkeusolot päättyvät viimeistään kesäkuussa).
Suomen pankkikin julkaisi eilen muistion pandemian talousvaikutuksista. Niissä esitettiin kaksi skenaariota. Ensimmäisessä oletuksena ovat toimet viruksen tukahduttamiseksi. Tämä voidaan toteuttaa joko kattavalla ihmisten eristämisellä, kuten Kiinassa Hubein maakunnassa tehtiin, tai kevyemmillä rajoitustoimilla yhdistettynä laajaan testaamiseen ja kohdennettuun eristämiseen (esimerkkinä Etelä-Korea). Muistiossa mainitaan, että asiantuntijoiden mukaan laajamittaiseen testaukseen ei ole Suomessa ainakaan vielä riittävästi kapasiteettia, joten skenaariossa nojataan ihmisten sosiaaliseen kanssakäymiseen liittyviin rajoituksiin. Toisessa skenaariossa luvut perustuvat viruksen leviämisen hidastamiseen, eli tautihuippua siirretään eteenpäin. Tällöin talousvaikutukset olisivat alkuun lievempiä, mutta kestäisivät pidempään (rajoitustoimet olisivat voimassa kuuden kuukauden ajan). Tämä aiheuttaisi lopulta suuremman loven kuluvan vuoden talouskasvuun ja myös elpyminen olisi hitaampaa. Ennusteet on koottu alla olevaan taulukkoon. Siinä on mukana myös Bloombergin keräämien ennusteiden vaihteluväli, joka sekin on erittäin laaja.
Ei niistä asiat miksikään muutu?
Tosiasia on tällä hetkellä se, että talousennustaja hapuilee pimeässä, kunnes tiedot Suomen rajoitustoimien kestosta ja strategiasta tarkentuvat. Kaikissa ennusteissa mainitaan, että tilannekuva muuttuu jatkuvasti ja siksi epävarmuus on poikkeuksellisen korkealla tasolla. Virus on jo iskenyt mm. suomalaisten kotitalouksien kulutukseen, joka muodostaa merkittävän osan BKT:sta, samoin muihin talouslukuihin.
Yksi tapa tarkastella kehitystä on kokoamamme suhdanneindikaattori, jossa Suomen talouden luottamuslukuja (teollisuus, palvelut, kuluttaja) ja Helsingin pääindeksin kehitys on koottu yhteen kuvioon. Siinä huipuilta on tultu alas jo tovi sitten, mutta maaliskuussa lasku taas jyrkentyi. Nykyoletuksin Q2 on Suomen taloudelle selvästi heikoin kvartaali ja Q3:lla mennään parempaan päin, mutta elpyminen voi olla hidasta. Paljon riippuu siitä, kuinka nopeasti yritykset pääsevät takaisin normaaliin päiväjärjestykseen ja kuluttajat saavat palautettuaan luottamustaan talouteen. Talousnäkymässä on kuitenkin useita liikkuvia palasia, ja Suomen poikkeusolojen lisäksi keskeistä on, kuinka meille keskeiset vientimaat onnistuvat pandemian taltuttamisessa. Siksi yksinäisyys lyö ja tuulikin voi kylmästi kutittaa talousennustajan selkää vielä tovin.