NYAB lyhyesti

NYAB on pohjoismainen yhtiö, joka kehittää, rakentaa ja ylläpitää kestävää yhteiskuntaa energia-, teollisuus- ja infra-alalla. Yhtiö tarjoaa kokonaisvaltaisia ratkaisuja hankkeen koko elinkaaren ajalle varhaisen vaiheen suunnittelusta rakentamiseen ja ylläpitoon sekä julkisen että yksityisen sektorin asiakkaille.

Yhtiöllä on kaksi liiketoimintasegmenttiä: Rakennustoiminta (Civil Engineering, Ruotsi ja Suomi) ja Konsultointi (Consulting, pitkälti Norja).

Luulajan juurista pohjoismaiseen kokoluokkaan

1990 NYAB:n edeltäjän Nyanläggarna i Luleån perustamisvuosi

2024 Listauksen siirto Suomesta Ruotsiin

547 MEUR (346 MEUR) Raportoitu liikevaihto 2025 (raportoitu liikevaihto 2024)

31 MEUR (25 MEUR) Raportoitu liikevoitto 2025 (raportoitu liikevoitto 2024)

1 026 Henkilöstömäärä vuoden 2025 lopussa (492 vuoden 2024 lopussa)

65 % / 35 % Liikevaihdon jakauma yksityisen ja julkisen sektorin välillä

67 % / 15 % / 14 % / 5 % Ruotsin, Norjan, Suomen ja muiden osuus liikevaihdosta vuonna 2025

Yrityskuvaus

Pohjoismainen urakoitsija, erikoistumisaloina infra, energia ja teollisuus

NYAB on erikoistunut urakoitsija sekä projektien ja palveluiden tarjoaja infrastruktuuri-, energia- ja teollisuusrakentamisen aloilla. Yhtiö toimii Ruotsissa, Suomessa ja Norjassa sekä pienessä määrin tietyillä kansainvälisillä markkinoilla.

NYAB on alun perin perustettu vuonna 1990 Luulajassa, Ruotsissa, ja se toimi ensimmäiset kaksi vuosikymmentään vaatimattomassa mittakaavassa. Vuodesta 2010 eteenpäin vahva orgaaninen kasvu ja useat tarkoin valitut yritysostot muuttivat yhtiötä. Ratkaiseva askel oli vuonna 2022 suomalaisen Skarta Groupin kanssa toteutettu käänteinen IPO, joka kasvatti NYABin kokoa merkittävästi ja antoi sille nykyisen muodon yhdessä Dovre-yritysoston kanssa vuonna 2025. Tämän matkan aikana liikevaihto kasvoi vuoden 2011 noin 2 MEUR:sta 547 MEUR:oon vuonna 2025.

NYAB työllistää noin 1 000 henkilöä, joista noin 85 % on toimihenkilöitä (insinöörejä, työmaapäälliköitä ja projektipäälliköitä). Tämä heijastaa NYABin ydinosaamista eli urakoiden voittamista, projektien hallintaa ja rakennustöiden valvontaa, kun taas fyysinen rakennustyö on pitkälti alihankkijoiden vastuulla.

Kaksi segmenttiä kattaa projektin koko elinkaaren

NYAB tarjoaa valituilla toimialoillaan suunnittelu-, rakennus- ja kunnossapitopalveluita erikoistuen haastaviin ja monimutkaisiin projekteihin. Konsultointi-segmentti on vahvistanut NYABin kyvykkyyksiä suurten hankkeiden hallinnassa ja suunnittelussa, kun mukaan tulivat konsultointipalvelut, henkilöstövuokraus ja neuvonantoratkaisut. Näin yhtiö voi tukea asiakkaita varhaisista hankevaiheista koko elinkaaren ajan.

NYAB palvelee sekä julkisen että yksityisen sektorin asiakkaita. Perinteisesti julkinen sektori on hallinnut liikevaihdon jakaumaa (60/40 vuonna 2024), mutta vuonna 2025 painopiste siirtyi yksityiselle sektorille (35/65). Taustalla olivat Dovren pitkälti yksityiselle sektorille suuntautuvan konsultointiliiketoiminnan yhdistäminen ja yksityisen energia- ja teollisuussektorin töiden suurempi osuus. Tämä on mielestämme enemmän suhdannevaihtelua kuin rakenteellinen vetäytyminen julkisista urakoista, ja johto on todennut tavoittelevansa ajan myötä noin 50/50-jakaumaa. Myös viimeaikainen tilauskertymä osoittaa takaisin julkisiin asiakkaisiin: Svenska kraftnätin Letsi–Svartbyn 400 kV:n voimajohdon vaiheen 2 sopimus (n. 142 MEUR) ja Uppsalan raitiotiehanke (NYABin osuus n. 294 MEUR). Molemmat toteutetaan julkiselle asiakkaalle, ja käsittelemme niitä tarkemmin myöhemmin raportissa.

Rakennustoiminta: ydin infrassa, energiassa ja teollisuudessa

Rakennustoiminta on NYABin suurin segmentti, ja sen osuus vuoden 2025 liikevaihdosta oli 79 % (Konsultointi 21 %). Segmentti toimii konsernin kolmella ydinalueella: Infrastruktuuri, energia ja teollisuus.

Infrastruktuurisektorilla (35 % liikevaihdosta) tyypillisiä hankkeita ovat muun muassa tietyöt, rautatiet, sillat sekä vesi- ja jätevesijärjestelmät. Tyypillinen asiakas on esimerkiksi kunta, joka vastaa infrastruktuurista ja yhdyskuntasuunnittelusta. Kunta tarvitsee uuden sillan parantaakseen liikenteen sujuvuutta ja lyhentääkseen matka-aikoja. Pääurakoitsijana NYAB vastaa sillan suunnittelusta ja toteutuksen suunnittelusta keskittyen kestävyyteen ja tehokkaaseen rakentamiseen, valvoo materiaalinkäsittelyä ja logistiikkaa, varmistaa määräysten ja aikataulujen noudattamisen sekä toimittaa kestävän ja vähän huoltoa vaativan rakenteen. Ydinalueen avainasiakkaita ovat Trafikverket, Luulajan kunta ja Stockholm Vatten och Avfall.

 

Energiasektorilla (54 %) NYAB on erikoistunut sähköverkkojen ja sähköasemien rakentamiseen sekä tuuli- ja aurinkovoimaprojektien kehittämiseen, suunnitteluun ja toteutukseen. Tyypillinen asiakas voisi olla esimerkiksi kantaverkkoyhtiö tai energiayhtiö, jonka on laajennettava verkkokapasiteettia ja parannettava energianjakelun luotettavuutta. Pääurakoitsijana NYAB vastaa sähköasemien suunnittelusta ja rakentamisesta, asentaa suurjännitevoimalinjoja, päivittää olemassa olevaa infrastruktuuria tukemaan kasvavia kuormitusvaatimuksia ja varmistaa saumattoman integroinnin valtakunnanverkkoon. Lisäksi NYAB vastaa logistisesta koordinoinnista ja teknisestä toteutuksesta tarjoten tehokkaita ja tulevaisuudenkestäviä energiaratkaisuja, jotka täyttävät viranomaisten ja ympäristön asettamat vaatimukset. Tärkeitä asiakkaita energiasegmentissä ovat Vattenfall, Svenska Kraftnät, Fingrid ja Aker BP.

 

Teollisuussektorilla (11 %) NYAB rakentaa räätälöityjä teollisuustiloja tuotanto- ja logistiikkayrityksille sekä toteuttaa myös vaativia projekteja, kuten bio- tai lämpövoimaloita. Tyypillinen asiakas voi olla esimerkiksi kaivosalan toimija, joka pyrkii laajentamaan tuotantokapasiteettiaan rakentamalla uusia laitoksia ja parantamalla olemassa olevaa infrastruktuuria. Pääurakoitsijana NYAB rakentaa uusia rakennuksia ja prosessilaitoksia kapasiteetin lisäämiseksi, parantaa kuljetusreittejä kuten sisäisiä teitä ja rautatieyhteyksiä, asentaa ympäristömääräysten mukaisia veden- ja jätteenhallintajärjestelmiä sekä varmistaa projektin etenemisen ja turvallisen toteutuksen sovituissa aikatauluissa. Keskeisiä asiakkaita ovat LKAB, SSAB, Boliden ja Stora Enso.

Konsultointi: neuvonanto- ja projektihenkilöstöä Norjaan ankkuroituna

Konsultointi-segmentissä (21 %) NYAB tarjoaa suurten hankkeiden hallinta- ja neuvonantopalveluita sekä hankeammattilaisia henkilöstövuokrauksena. Norja on päämarkkina-alue, mutta Projektihenkilöstö palvelee myös kansainvälisiä asiakkaita. Asiakkaat ovat pääasiassa yksityisiä toimijoita, minkä lisäksi Norjassa tehdään julkisen sektorin neuvonantotyötä. Hankehallinnan keskeisiä loppumarkkinoita ovat energia, liikenne ja rakentaminen. Projektihenkilöstössä vastaavat markkinat ovat energia (esim. öljy ja kaasu), infrastruktuuri ja teollisuus.

Uusiutuvan energian yhteisyrityksen strateginen arviointi käynnissä

Rakennustoiminta- ja Konsultointi-segmenttien lisäksi NYAB omistaa yhdessä CapMan Nordic Infrastructure II -rahaston kanssa yhteisyritys Skarta Energyn. Vuonna 2022 perustettu yhteisyritys keskittyy uusiutuvien energiahankkeiden kehittämiseen. NYABin omistusosuus on laimentunut viime vuosina, koska yhtiö ei ole osallistunut rahoituskierroksille. Osuus on pienentynyt 20,9 %:iin, ja sen kirjanpitoarvo taseessa on noin 17 MEUR. NYAB on todennut, että sen osuus yhteisyrityksestä on tällä hetkellä strategisessa arvioinnissa.

Ruotsi johtaa, joustavuutta yli rajojen Pohjoismaissa

NYABilla on erityisen vahva jalansija Pohjois-Ruotsissa ja -Suomessa, joissa yhtiöllä on syvät juuret. Alueellinen keskittyminen tekee maiden välisestä yhteistyöstä ja resurssien kohdentamisesta tehokasta: jos yksi markkina hidastuu, NYAB voi siirtää työvoimaa yli rajojen. Pirstoutuneilla tai irrallisilla markkinoilla tämä olisi paljon vaikeampaa. Rajat ylittävä yhteistyö vaikuttaa myös suoraan siihen, miten maayksiköiden kannattavuutta tulisi tulkita. Jos esimerkiksi Ruotsin kysyntä on vahvempaa kuin Suomen, kuten tällä hetkellä, NYAB voi siirtää suomalaiset resurssinsa ruotsalaisiin hankkeisiin. Tällöin Suomen yksikkö vastaa edelleen niihin liittyvistä henkilöstökuluista, mutta vastaava liikevaihto kirjataan Ruotsiin. Järjestely optimoi koko konsernin käyttöastetta, mutta heikentää mekaanisesti Suomen yksikön raportoitua kannattavuutta ja kaunistaa vastaavasti Ruotsin lukuja. Tämän vuoksi pidämme mielekkäämpänä arvioida Rakennustoiminta-segmentin kannattavuutta kokonaisuutena kuin tulkita Ruotsin ja Suomen erillisiä katteita yksittäisinä ajanjaksoina.

Maltillisempaa suhdannevaihtelua kuin rakennusmarkkinalla yleensä

Rakennusala on altis talouden suhdanteille, ja NYABin liikevaihto on pääosin hankeluonteista, mikä tuo liiketoimintaan syklisiä piirteitä. Infra- ja energiarakentaminen ovat kuitenkin olleet selvästi vähemmän suhdanneherkkiä kuin muu rakennusmarkkina ja erityisesti asuntorakentaminen, jossa NYAB ei toimi lainkaan. Yhtiön loppumarkkinoiden kysyntää ohjaavat kiinteistösuhdanteen sijaan sähköistyminen ja verkkokapasiteetti, julkisen liikenteen infrastruktuuri, puolustus ja lakisääteiset kunnossapitotarpeet. Osa kysynnästä tulee viranomaisilta ja energiayhtiöiltä, joiden investointiohjelmat perustuvat monivuotisiin suunnitelmiin eivätkä ole tiukasti sidoksissa vallitsevaan taloustilanteeseen. Suuret infrahankkeet ja -investoinnit ovat usein julkisen sektorin liikkeelle panemia, eikä niiden kysyntä riipu juurikaan talouden tilanteesta (esim. ratahankkeet). Talouden heikentyessä valtiot ja kunnat käynnistävät usein elvytystä, mikä tuo liiketoimintaan jopa vastasyklisiä piirteitä.

Julkisen sektorin puskuri on kuitenkin nykyään pienempi kuin NYABin historia antaisi olettaa, kun julkisen ja yksityisen liikevaihtojakauma siirtyi vuonna 2025 tasolle 35/65. Yksityinen puoli on liiketoiminnan syklisempi osa, sillä teollisuuden ja energia-alan investoinnit riippuvat asiakkaiden omista pääoman kohdentamispäätöksistä ja niitä voidaan lykätä tai perua. Odotamme myös heikomman suhdanteen tai laskevan asuntomarkkinan kiristävän kilpailua hankkeista NYABin markkinoilla, kun lähisegmenttien urakoitsijat hakevat volyymia muualta – kuten vuonna 2023 nähtiin.

Markkinan syklisyys ja yhtiötason liikevaihdon vaihtelu kannattaa erottaa toisistaan. Projektiliiketoiminnan luonteen vuoksi NYABin liikevaihto vaihtelee enemmän kuin taustalla oleva markkina, mikä johtuu yksittäisten hankkeiden ajoituksesta ja siitä, kuinka nopeasti esityösopimukset muuttuvat toteutussopimuksiksi. Suurten hankkeiden päättyessä yhtiön on siis pystyttävä korvaamaan ne, jotta liikevaihto pysyisi vähintään ennallaan.

Kausiluonteisuus on suurta, mutta vähentynyt vuosien varrella

Samaan suuntaan vaikutti tammikuussa 2025 toteutettu Dovren projektihenkilöstöliiketoiminnan ja Norjan konsultointiliiketoimintojen osto, sillä tuntiperusteinen konsultointi on vain vähän kausiluonteista. Kausiluonteisuus on näiden toimien ansiosta vähentynyt jonkin verran, mutta se määrittää edelleen tulosprofiilia.

Kassavirta noudattaa omaa rytmiään. Käyttöpääoma kasvaa rakennuskauden aikana ja saavuttaa huippunsa kesällä. Sen jälkeen se purkautuu kohti vuodenvaihdetta, kun hankkeet valmistuvat ja viimeiset maksuerät laskutetaan. Kassan kertymisen kannalta vahvimmat neljännekset ovat siis Q4 ja Q1.

Liiketoimintamalli

Lisäarvoa tuoviin hankevaiheisiin rakentuva pääomakevyt malli

NYABin liiketoiminta perustuu hanketoimituksiin. Rakennusliiketoiminnassa yleisin asiakassopimus on kokonaisurakkasopimus (all-in-sopimus), jolla NYAB toimittaa hankkeen asiakkaalle yhtenä kokonaisuutena (käsitellään yhtenä suoritevelvoitteena). Kokonaisurakka-nimitys kertoo kuitenkin toimituksen laajuudesta eikä hinnoittelutavasta: tällaiset sopimukset voidaan hinnoitella joko kiinteällä hinnalla tai yhteistoiminnallisilla, kustannusperusteisilla ehdoilla. Portfolion kiinteähintaisessa osassa yhtiö arvioi ennen tarjouksen jättämistä tarvittavan ajan ja resurssit, materiaalit ja alihankinta mukaan lukien. Kulutehokkuus ja budjettilaskelmien tarkkuus ovatkin mallin keskeisiä kulmakiviä. Kustannusten nousulta suojaudutaan pitkälti korvausvaatimuksin, ei automaattisin mekanismein: hankkeen aikana sovitut lisä- ja muutostyöt sisällytetään transaktiohintaan, ja muuttuviin vastikkeisiin kuuluu sakkoja ja lisämaksuja. Käsityksemme mukaan osassa sopimuksia on myös indeksiehtoja – esimerkiksi useimmissa Trafikverketin urakoissa on polttoaineindeksi. Ne eivät kuitenkaan suojaa täysimääräisesti esimerkiksi materiaalien hinnannousulta, kuten vuosien 2022–2023 kustannusinflaatio osoitti. Korvauksista neuvotellaan pitkälti jälkikäteen, mikä on indeksointia heikompi suoja. Markkinoiden välillä on myös rakenteellisia eroja: Ruotsissa tilaajilla on usein suurempi vastuu sopimusehdoista, joten urakoitsijat voivat laskuttaa kustannusylityksiä laajemmin kuin Suomessa on tavanomaista.

Kiinteähintaisten töiden ohella NYAB on korostanut yhä enemmän yhteistoiminnallisia kumppanuusmalleja, joissa yhtiö ja tilaaja suunnittelevat ja toteuttavat hankkeen yhdessä ja jakavat sen riskit. Malliin kuuluvat urakoitsijan varhainen mukanaolo ja suurempi kustannusten läpinäkyvyys. Kun mukaan lasketaan Konsultointi-segmentin tuntilaskutteinen konsultointi ja juoksevalla tilillä toimivat puitesopimukset, johto arvioi vähäisen tai olemattoman hintariskin sopimusten osuudeksi lähes 70 % konsernin kokonaisvolyymista. Noin 30 % on siis aidosti alttiina hintariskille. Kiinteähintaiset työt edustavat siten vähemmistöä konsernin volyymista, vaikka kokonaisurakka pysyykin rakennusalan yleisimpänä sopimusrakenteena. Yhtiö ei julkista jakaumaa, mutta arviomme mukaan noin kolmannes liikevaihdosta tulee yhteistoimintamalleista. Myös todelliselle hintariskille altistuvassa osuudessa NYAB teettää alihankinnan kiinteillä hinnoilla. Jäännösriski ei siis liity niinkään yhtiön omaan kustannusarvioon kuin siihen, että alihankkija epäonnistuu ja se on korvattava uudella. Riski on tätä kautta suppeampi kuin pelkkä sopimusmuoto antaa ymmärtää, mikä osaltaan selittää sen, ettei hankkeiden alaskirjauksia ole nähty. Kääntöpuolena yhteistoimintamallit kaventavat tyypillisesti yksittäisten hankkeiden katteiden vaihteluväliä molempiin suuntiin puhtaisiin kiinteähintaisiin urakoihin verrattuna. Samalla ne hyödyntävät NYABin vahvuuksia varhaisissa, lisäarvoa tuottavissa vaiheissa (suunnittelu ja projektinjohto) ja syventävät asiakassuhteita.

Taustalla oleva toimintamalli on pääomakevyt. NYAB toimii pääurakoitsijana ja keskittyy hankkeen teknisiin ja osaamisintensiivisiin osiin: noin 85 % työntekijöistä on toimihenkilöitä, kuten insinöörejä, työmaapäälliköitä ja projektipäälliköitä. Kokonaistuotannosta alle 10 % toteutetaan omana työnä. Noin 1 000 oman työntekijänsä rinnalla NYAB tekee yhteistyötä noin 4 000 toimittajan, alikonsultin ja alihankkijan kanssa ja siirtää kustannusriskiä näiden kannettavaksi sopimusvaiheessa aina kun mahdollista. Toimittajasuhteista tulee siten todellinen riippuvuustekijä, vaikka NYABia pidetään käsityksemme mukaan alalla houkuttelevana kumppanina. Toimintamallin etuna on raskaan kaluston ja fyysisen infrastruktuurin vähäinen omistaminen, alhaiset investoinnit sekä volyymien mukaan joustava kulurakenne.

NYAB erottuu keskittymällä hankkeen arvoa luoviin vaiheisiin: hankekehitykseen ja -hallintaan, suunnitteluosaamiseen ja suoraan sopimussuhteeseen loppuasiakkaan kanssa ("asiakkaan omistamiseen"). Helpommin kilpailutettavat, matalamman katteen rakennustyöt se ulkoistaa. Pääomaintensiteetiltään ja henkilöstörakenteeltaan NYAB on siten lähempänä teknistä konsulttiyritystä kuin perinteistä rakennusyhtiötä – konsulttiyrityksistä poiketen se kuitenkin kantaa hankkeen toteutusriskin.

NYAB tukee katteitaan myös loppumarkkinavalinnalla ja ohjaa volyymeja priorisoiduille erikoisaloille, kuten vesirakentamiseen, rautateille, suurjännitesiirtoon ja teollisuustöihin. Johdon mukaan näissä katteet ovat rakenteellisesti korkeammat kuin laajemmilla urakkamarkkinoilla, osittain siksi, että ne vaativat teknistä osaamista, jota harvempi urakoitsija pystyy tarjoamaan.

Kasvua rajoittaa näin ollen rahoituskapasiteetin sijaan toimihenkilöosaamisen rekrytointi ja perehdyttäminen, ja juuri sitä on arviomme mukaan tärkeämpää seurata. Sama rajoite liittyy myös mallin pitkän aikavälin riskiin. NYABin katteet perustuvat nykyään panostukseen hankkeen arvokkaampiin vaiheisiin – suunnitteluun, hankekehitykseen ja asiakassuhteeseen – fyysisen toteutuksen sijaan. Kun malli tunnetaan paremmin, odotamme kilpailijoiden siirtyvän samaan suuntaan. Tämä kiristää kilpailua sekä NYABin erikoistumisaloilla tarjouskilpailuissa että mallin edellyttämästä toimihenkilöosaamisesta. Pidemmällä aikavälillä näemme riskinä myös sen, että kaksi rakenteellista voimaa siirtää arvoa toiseen suuntaan. Tekoälyn kehitys saattaa madaltaa suunnittelu- ja projektinjohtotyön preemiota, kun taas deglobalisaatio ja väestönkehitys viittaavat niukempaan toteutuskapasiteettiin, mikä vahvistaisi alihankkijoiden hinnoitteluvoimaa. Kumpi tahansa kehityskulku latistaisi arvokäyrää ja supistaisi marginaaleja NYABin nykyisellä painopistealueella.

Tilauskanta ja -putki tukevat näkyvyyttä liikevaihtoon

Tilauskannan ja puitesopimusten ohella NYABin näkyvyyttä tukee vaiheen 1 hankkeiden myyntiputki eli varhaisen vaiheen yhteistyöhankkeet, jotka eivät ole vielä muuttuneet sitoviksi toteutussopimuksiksi. Näiden hankkeiden potentiaalinen toteutusarvo oli Q2'26:n lopussa noin 600 MEUR. Suuri osa tästä on sittemmin muuttunut sitoviksi sopimuksiksi. Pian neljänneksen päätyttyä NYAB sai nimiinsä Uppsalan raitiotien vaiheen 2 rakennussopimuksen. Se on yhtiön historian suurin yksittäinen sopimus, arvoltaan noin 588 MEUR. Hanke toteutetaan yhteisyrityksen kautta (50/50 omistus), joten NYABin osuus on noin 294 MEUR. Tätä seurasi Q3'26:n lopussa Svenska kraftnätin kanssa tehty Letsi–Svartbyn 400 kV:n voimajohdon vaiheen 2 sopimus (n. 142 MEUR). Se kirjataan Rakennustoiminnan tilauskantaan Q3'26:lla ja vaikuttaa suoraan liikevaihtoon – toisin kuin pääomaosuusmenetelmällä käsiteltävä Uppsalan yhteisyritys. Nämä peräkkäiset siirtymät vahvistavat mielestämme erinomaisesti strategiaa, jossa edetään esityösopimuksesta toteutusvaiheeseen. Siitä on tullut yhtiön keskeinen painopiste viime vuosina. Jäljellä oleva lähiajan potentiaali koostuu pääasiassa kahdesta SSAB:n sopimuksesta, joiden johto odottaa siirtyvän tilauskantaan H2'26:n aikana, sekä NYABin ensimmäisestä konesalihankkeesta eli Compute Nordicin kohteesta Mikkelissä. Rakennustyöt siellä ovat jo alkaneet, ja tilauksia tehdään vaiheittain. Johto arvioi hankkeen kokonaisarvoksi noin 100 MEUR. Hankkeiden toteutuminen ei ole taattua, mutta NYABin aiemmat näytöt (käsitellään jäljempänä) tukevat hankekannan ohjeellista arvoa ja korostavat yhtiön kasvavan läsnäolon hyötyjä suurten hankkeiden varhaisissa, lisäarvoa tuottavissa vaiheissa.

Valikoiva tarjoustoiminta riskienhallinnan työkaluna

NYABin pääomakevyt liiketoimintamalli mahdollistaa erittäin valikoivan lähestymistavan tarjousten tekemisessä ja projektien valinnassa. Uskomme, että NYAB jättää lopulta tarjouksen alle 10 %:iin arvioimistaan hankkeista. Valintaprosessiin vaikuttavat useat keskeiset tekijät: onko yhtiöllä oikeat valmiudet ja hankkeeseen parhaiten soveltuva organisaatio, työn kausiluonteisuus, hankkeen koko sekä se, onko kyseessä uusi vai olemassa oleva asiakas.

Näiden seikkojen lisäksi NYAB arvioi huolellisesti hankkeen yleistä strategista arvoa. Valintaan vaikuttavat esimerkiksi hankkeen vaativuus, mahdollisuus laajentaa toimitusta, jatkoliiketoiminnan näkymät ja mahdollisuus hyödyntää aiempaa kokemusta. Loppumarkkinasopivuus on myös osa tätä suodatinta, ja NYAB priorisoi tarjouksia kannattavammilla erikoisalueillaan (vesihuolto, rautatiet, suurjännitesiirto ja teollisuusurakat), kuten aiemmissa osioissa on käsitelty. Kurinalaisuuden ansiosta NYAB voi keskittyä arvokkaisiin hankkeisiin, joissa se pystyy toteuttamaan työn hyvin, välttämään kovimman kilpailun ja saamaan paremmin katteellisia sopimuksia.

Yhä tärkeämpää osaa tarjousputkesta ei kuitenkaan voiteta perinteisten kilpailutusten kautta lainkaan. Erityisesti julkiset tilaajat toteuttavat yhä suuremman osan suurista hankkeistaan allianssi- ja kumppanuusmalleilla. NYAB on rakentanut vahvan aseman varhaisessa mukanaolossa: se ottaa vastaan ensimmäisen vaiheen suunnittelutoimeksiannon ja jatkaa toiseen vaiheeseen toteuttavana urakoitsijana. Kilpailu käydään näissä prosesseissa suunnitteluvaiheessa, jossa valinta perustuu hinnan sijaan suunnitteluosaamiseen ja aiempaan näyttöön. NYAB siirtyy sen jälkeen toteutusvaiheeseen suunniteltuaan hankkeen sisältä päin. Yhtiö kertoo saaneensa aina myös toteutusvaiheen tilauksen voitettuaan ensimmäisen vaiheen toimeksiannon tai esityösopimuksen.

Johto esittää valikoivuuden ja kurinalaisuuden ensisijaisesti riskienhallintana, ei katteen optimointina. Valitsemalla huolella, millä aloilla se kilpailee, NYAB rajaa osallistumistaan hanketyyppeihin, joissa syntyy tyypillisesti kustannusylityksiä ja riitoja. Tämä on arviomme mukaan yksi tärkeä syy siihen, miksi yhtiö on välttänyt merkittävät tappiolliset sopimukset. Kääntöpuolena valikoivuus tarkoittaa tietoista liikevaihdosta luopumista. Noin 90 %:n hylkäysprosentti (Inderesin arvio) ja viime vuosien kasvu, joka on pyörinyt selvästi 10 %:n tavoitteen yläpuolella, toimivat yhdessä vain niin kauan kuin kysyntä ylittää selvästi sen kapasiteetin, jolle NYAB on valmis palkkaamaan henkilöstöä. Jos kysyntä heikkenee, jonkin on arviomme mukaan annettava periksi: joko seula löystyy, mikä näkyisi lopulta marginaaleissa, tai kasvu hidastuu. Pidämme jälkimmäistä todennäköisempänä, vaikka NYAB onkin alallaan yhä pieni toimija ja tarvitsee kasvutavoitteidensa ylläpitämiseen vain murto-osan suuresta markkinasta. Se voisi siten löytää kriteereitään vastaavia hankkeita vielä jonkin aikaa yleisen aktiivisuuden heiketessäkin.

Pääosin muuttuva ja volyymien mukaan joustava kulurakenne

Vuoden 2025 alussa toteutettu Dovren konsultointiliiketoimintojen osto ei siirtänyt tasapainoa kohti kiinteitä kuluja, vaan muuttuvien kulujen osuus liikevaihdosta pysyi korkeana. Syynä on Dovren projektihenkilöstöliiketoiminnan erittäin joustava luonne: suuri osa työvoimasta koostuu vuokratyöntekijöistä, ammatinharjoittajakonsulteista ja alihankkijoista, ja heidän kulunsa kirjataan materiaaleihin ja palveluihin henkilöstökulujen sijaan. Yhtiö raportoi Konsultointi-segmentissä 181 ammatinharjoittajakonsulttia ja alihankkijaa oman henkilöstönsä lisäksi. Laajentunut liiketoiminta kantoi siten suuren osan lisääntyneistä henkilöstökuluistaan muuttuvien kulujen rivillä. Tämä piti kokonaiskulupohjan joustavana ja tuki kestävyyttä heikommilla markkinoilla.

Sama ilmiö selittää omien henkilöstökulujen kehitystä. NYAB yli kaksinkertaisti kokonaishenkilöstömääränsä vuonna 2025 (vuoden 2024 lopun 492:sta vuoden 2025 lopun 1 026:een), mutta henkilöstökulut kasvoivat pitkälti liikevaihdon tahdissa ja olivat noin 11 % liikevaihdosta. Luku on historiallisella 10–12 %:n vaihteluvälillä ja käytännössä muuttumaton vuodesta 2024. Kun suuri osa laajentuneesta henkilöstöstä kirjataan kiinteiden palkkakulujen sijaan muuttuviin kuluihin, henkilöstöintensiivisyys pysyi vakaana mittakaavan kasvusta huolimatta.

Liiketoiminnan muut kulut, pääosin hallinto- ja IT-kuluja, olivat noin 4 % liikevaihdosta. Poistot pysyivät liiketoiminnan vähäisen pääomatarpeen vuoksi pieninä, noin 1 %:ssa liikevaihdosta.

Pitkälti itse rahoittuva matala pääomaintensiteetti

Vuoden 2022 käänteinen IPO ja vuoden 2025 Dovre-kauppa tarkoittavat, ettei NYABin nykymuotoisen pääoman sitoutumista voi arvioida monen vuoden aikasarjoilla. Tarkka ennustaminen on siksi hieman haastavampaa, mutta suunta on selkeä. Nettokäyttöpääoma on laskenut vuoden 2023 runsaasta 10 %:sta liikevaihdosta alle 3 %:iin. Vuonna 2025 se oli neljännesvuosittain keskimäärin noin 4 %.

Liikevaihdon kasvu sitoo tyypillisesti käyttöpääomaa, mutta NYABin malli on pitänyt intensiteetin matalana myös nopean laajentumisen aikana. Vuonna 2025 liikevaihto kasvoi 58 %, mutta käyttöpääoman muutokset olivat nettomääräisesti kassavirran lähde (+12 MEUR), kun ostovelat ja sopimusvelat kasvoivat alihankinnan myötä ja varastot purkautuivat. Liikevaihdon yli kaksinkertaistuminen vuoden 2022 jälkeen ei olekaan vaatinut ulkoista rahoitusta käyttöpääomaan. Odotamme edelleen jonkin verran vuoden sisäistä heiluntaa ja käyttöpääoman absoluuttisen määrän asteittaista kasvua liiketoiminnan mukana, mutta käyttöpääoma tuskin rajoittaa laajentumista. Dovren kautta konsolidoidut konsultointitoiminnot ovat luonteeltaan pääomakevyitä – ne perustuvat ihmisiin ja aikaan, ja varastoja tai käyttöomaisuutta on vähän. Niiden mukaan ottaminen ei siksi ole olennaisesti muuttanut konsernin matalaa operatiivista pääomaintensiteettiä, vaan on päinvastoin madaltanut kassavirtojen kausiluonteisuutta.

Investointitarve on matala, sillä liiketoiminta ei vaadi paljon kiinteää omaisuutta. Aineellisten hyödykkeiden osuus liikevaihdosta oli vuonna 2025 noin 3 % (2022–2024: 4–6 %) tai käyttöoikeusomaisuus huomioiden noin 3–4 %. Investoinnit kohdistuvat pääasiassa tarvittavaan kalustoon eli pakettiautoihin ja pienemmässä määrin kaivinkoneisiin.

Pääomakevyt malli tuottaa vahvaa operatiivista kassavirtaa: vapaa kassavirta oli vuonna 2025 41 MEUR (pl. yritysjärjestelyt), mikä vastasi noin 110 %:n kassakonversiota. Vuosina 2023–2025 konversio on ollut keskimäärin noin 100 %.

Toisaalta matala pääomaintensiteetti voi teoriassa tarkoittaa matalampia alalle tulon esteitä kuin pääomaraskaammissa rakennusalan yrityksissä. Käytännössä pääoma ei kuitenkaan ole koskaan ollut este rakennusalalla: myös pääomaraskaat toimijat toimivat markkinoilla, joille on suhteellisen helppo tulla, sillä tonttiportfolio on taseeseen tehtävä sitoumus eikä suojavalli. NYABin segmenteissä alalle tulon esteinä toimivat esipätevyysvaatimukset, referenssit, takauskapasiteetti ja asiakassuhteet – mitään näistä ei voi ostaa kalustolla.

Maltillinen riskiprofiili suhteessa laajempaan rakennusalaan

Pidämme NYABin liiketoiminnan riskiprofiilia maltillisena verrattuna rakennusalaan yleisesti. Riskitasoa laskee useampi tekijä. Yhtiö keskittyy vähemmän syklisiin, ajoittain vastasyklisiin infrarakentamisen ja energian loppumarkkinoihin eikä toimi asuntorakentamisessa lainkaan. Kulurakenne on joustava ja pitkälti muuttuva, investointitarpeet matalat, ja hinnoittelumalli on vähemmän riskinen kuin kiinteähintaiset sopimukset antavat ymmärtää. Johdon arvion mukaan hintariskittömät sopimukset – allianssi- ja kumppanuussopimukset, tuntilaskutteinen konsultointi sekä laskutyösopimukset – kattavat lähes 70 % volyymista, ja myös loppuosassa NYAB käyttää pitkälti kiinteähintaista alihankintaa. Yhdessä erittäin valikoivan tarjouslaskennan kanssa tämä selittää pitkälti sen, miksi hankkeiden alaskirjauksia ja tappiollisia sopimuksia ei ole nähty.

Riskitasoa nostavat projektiliiketoiminnan yleiset riskitekijät eli riippuvuus yksittäisistä hankkeista ja heiluva liikevaihto. Julkisen sektorin puskuri on myös pienentynyt vuoden 2025 yksityisiin asiakkaisiin suuntautuneen siirtymän jälkeen (julkisen sektorin osuus 35 % lv:sta), joskin pidämme tätä enemmän suhdanneluonteisena kuin rakenteellisena muutoksena. Riskiä nostavat edelleen suhteellisen suuri riippuvuus kahdesta julkisesta asiakkaasta, toimialan herkkyys makrotaloudelle sekä yrityskauppojen integraatioriski. Sekä Svenska kraftnät että Trafikverket vastasivat yli 10 %:sta vuoden 2025 liikevaihdosta, tosin vain murto-osasta näiden omista hankinnoista ja jakautuneena useisiin hankkeisiin ja segmentteihin. Näemme keskeisten jäännösriskien piilevän hanketason toteutuksessa, liikevaihdon epätasaisuudessa ja yritysostojen integraatiossa – eivät laajassa suhdannekysynnässä.

Omistajavetoinen johtoryhmä, jolla on vahvat toimialajuuret

NYABilla on vahvat perinteet yrittäjyydessä, ja suurimmalla osalla johdosta on pitkä historia rakennusalalla. NYABin johtoryhmä on uudistunut huomattavasti kuluneen vuoden aikana, kun yhtiö on skaalautunut ja integroinut Dovre-ostoa. Vuosina 2025–2026 Andreas Öhgren (aiemmin Peab-konsernista) nimitettiin Ruotsin maajohtajaksi ja Petri Kotkansalo Suomen maajohtajaksi. Aiemmin Ruotsin toimintoja johtanut Magnus Granljung jätti johtoryhmän. Konsultointipuolella Harald Nikolaisen otti vastaan Dovren Norjan maajohtajan tehtävän, ja Daniel Wallström nimitettiin konsultointiliiketoiminnan johtajaksi. Toukokuussa 2026 NYAB tiedotti lisäksi, että talousjohtaja Klas Rewelj jättää tehtävänsä 1.6.2026. Peter Franks on nimitetty väliaikaiseksi talousjohtajaksi, ja vakituisen seuraajan rekrytointi on käynnissä.

Vuonna 2025 liiketoiminnan kehitysjohtajaksi tuli entinen hallituksen jäsen Anders Berg, jolla on pitkä kokemus Lindab Internationalin ja Plannjan toimitusjohtajana sekä johtotehtävistä useissa teollisuusyrityksissä.

NYABin hallituksella on myös laajaa kokemusta rakennusalalta ja johtotehtävistä suurissa yrityksissä. Vuoden 2026 varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen hallitukseen kuuluu seitsemän jäsentä, ja sen puheenjohtajana toimii Jan Öhman (Industrivärdenin entinen talousjohtaja). Muina jäseninä ovat Lars-Eric Aaro (LKAB-konsernin entinen toimitusjohtaja), Johan K. Nilsson (Peab-konsernin entinen lakiasiainjohtaja), toimitusjohtaja Johan Larsson, Barbro Frisch, Kim Wiio ja vuonna 2026 uutena valittu Ingrid Stenmark. Pidämme tätä asiantuntemusta NYABin kasvustrategian keskeisenä edellytyksenä.