Kommentit Sammon Q3-konferenssipuhelusta

Sammon Q3-konferenssipuhelu oli jälleen hyvin informatiivinen, vaikka itse raportti ei tarjonnutkaan suurempia yllätyksiä. Keskeinen syy tämän taustalla on yhtiön siirtyminen ns. normaaliin tuloskatsaukseen (Q2’20 alkaen) aiemmasta toimitusjohtajan hyvin tiiviistä katsauksesta. Sammosta kiinnostuneiden sijoittajien kannattaakin katsoa myös yhtiön konferenssipuhelu yhtiön omilta sivuilta. Keskeiset huomiomme puhelusta ovat:

Ifin osalta Sampo oli luonnollisesti erittäin tyytyväinen sen vakuutustekniseen suorittamiseen. Yhdistetty kulusuhde olisi parantunut vuodentakaisesta noin kahdella prosenttiyksiköllä, jos diskonttakoron lasku sekä koronan vaikutukset olisi eliminoitu. Toimitusjohtaja Magnusson kiitteli myös Pohjoismaisen vakuutusmarkkinan erinomaista hintakuria. Pidättäytyminen kovemmasta hintakilpailusta on täysin loogista, sillä kaikki toimijat kärsivät samasta ongelmasta, eli laskevista sijoitustuotoista. Tätä taustaa vasten onkin mielestämme loogista odottaa, että hyvin seesteinen hinnoitteluympäristö tulee säilymään Pohjoismaisilla vakuutusmarkkinoilla. Ifin Q3-katsaus vahvisti jälleen luottamustamme yhtiön digitaaliseen kyvykkyyteen ja näkemyksemme mukaan tämä on keskeinen syy yhtiön vahvan kasvun taustalla.

Toimitusjohtajan katsauksessaan Magnusson jatkoi Sammon vakuutusyhtiötarinan rakennusta. Hän muistutti siitä, että vakuutusyhtiöt tekevät yhtiön tuloksesta yli 60 % ja ne sitovat pääomista vain alle 40 %. Vastaavasti vakuutusteknisen tuloksen osuus koko konsernin tuloksesta on kasvanut viidessä vuodessa 30 %:sta yli 40 %:iin. Kalvoilla todettiin myös: ”Sampo aims to grow P&C underwriting profits, mainly organically”.

Mielestäni tämä kaikki on hyvin linjassa johdon aiempien kommenttien osalta. Uusi johto haluaa viedä Sammon yhä selvemmin vakuutusyhtiöksi, jonka tulovirta on hyvin ennustettava.

Topdanmarkin suoritukseen yhtiö oli yllättävän tyytyväinen, kun huomioidaan Topin heikko suoritus Q3:lla. Nordean suoritukseen oltiin luonnollisesti tyytyväisiä ja käänne etenee suunnitelmien mukaan. Magnusson kommentoi tätä myös meidän videohaastattelussamme. Magnusson sanoi myös suoraan, että hän on henkilökohtaisesti hyvin sitoutunut (”As commited as ever”) Nordean kehittämiseen hallituksen puheenjohtajan roolissa. Jo tämän kommentin pitäisi katkaista siivet huhuilta, että Sampo olisi kiinnostunut irtaantumaan Nordeasta nopeutetulla aikataululla. Oma arviomme on, että Sampo haluaa kyllä irtaantua Nordeasta, mutta tähän tulee menemään vähintään 12kk ja todennäköisesti pidempäänkin.

Puhelussa käytettiin yllättävän paljon aikaa osinkojen läpikäyntiin. Sampo korosti omissa kommenteissaan useammassa kohtaa, että heidän kassavirtansa on Hastings-tarjouksesta huolimatta riittävä ensi keväänä osinkopolitiikan (+70 %) mukaiseen osingonmaksuun. Yhtiö myös huomautti, että osingot pelkistä vakuutusyhtiöistä ovat riittävät ylläpitämään edellisvuoden 1,5 euron osakekohtaista osinkoa. Käytännössä siis vaikka Nordea ei saisi lupaa jakaa osinkoa edes ensi keväänä, ei tällä olisi vaikutusta Sammon osinkoon. Kokonaisuutena Sammon viesti osingon suhteen oli mielestämme varsin selvästi se, että yhtiö haluaa olla jatkossa hyvä ja vakaa osingonmaksaja.

Pääomarakenteen osalta johdon kommentit tarjosivat eniten uutta tietoa. Yhtiön tavoitteena on laskea velkavipua nykytasolta ja yhtiö ei halua kasvattaa velkavipua nykyisestä. Tämä on hyvin linjassa aiempien odotuksiemme kanssa ja velkataakan pitäisi tehdä ensimmäinen tasokorjaus alaspäin keväällä, kun yhtiö saa merkittävät osingot (Nordean, Topdanmarkin ja Mandatumin ”tuplaosingot”). Lyhyellä aikavälillä nykyinen pääomarakenne kuitenkin rajaa selvästi yhtiön kykyä tehdä uusia yritysjärjestelyjä. Yllättävin tieto pääomarakenteeseen liittyen oli johdon kommentti siitä, että Sammolla ei ole jatkossa halua pitää suurta ”sotakassaa” ja yhtiö pyrkii pitämään liiketoiminnassa kiinni vain ne pääomat mitä liiketoiminta oikeasti tarvitsee. Tämä poikkeaa merkittävästi Sammon historiallisesti linjasta, missä yhtiö pitää Berkshire Hathaway-tyyppisesti merkittävää puskuria mahdollisia yritysjärjestelyjä silmällä pitäen. Käytännössä tämä tarkoittaa todennäköisesti sitä, että pidemmällä aikavälillä osinkovirta tulee olemaan aiempia arvioitamme vuolaampi.