Lehto: Jäljelle ei jää kuin rippeitä

Lehto ilmoitti eilen tiistaina myyvänsä käytännössä kaiken nykyisen liiketoimintansa eurooppalaiselle rahastoyhtiölle. Myynneistä saatavat varat eivät kuitenkaan riitä kattamaan yhtiön vastuita eikä liiketoimintaa voida jatkaa, mikäli vaihtovelkakirjalainaa ei muunneta omaksi pääomaksi. Osakkeenomistajien kannalta kaikki skenaariot vievät arviomme mukaan pääomien tuhoutumiseen. Toistamme myy-suosituksemme, mutta emme anna osakkeelle enää tavoitehintaa.

Lehdon liiketoiminnat myydään eurooppalaiselle rahastoyhtiölle

Lehto ilmoitti tiistaina allekirjoittaneensa aiesopimuksen Lehto Asunnot Oy:n, Lehto Tilat Oy:n, Lehto Components Oy:n ja Insinööritoimisto Mäkeläinen Oy:n myynnistä. Yhtiöt käsittävät tiedotteen mukaisesti käytännössä kaiken Lehdon nykyisen liiketoiminnan. Ostajana toimii tiedotteen mukaan eurooppalainen rahastoyhtiö, joka on erikoistunut kiinteistösektoriin. Ostaja joutuu pääomittamaan yhtiöitä Lehdon arvion mukaan jopa 10 MEUR:lla, joten liiketoimintojen myynti oli lähes ainoa ratkaisu Lehdon nykyinen kassatilanne (rahat loppuisi vuoden lopussa) huomioiden. Kauppa on tarkoitus toteuttaa vuoden 2023 viimeisen neljänneksen aikana, mutta se on vielä alisteinen monelle ehdolle. Lehdon hallitus on käynnistänyt strategiatyön jäljelle jäävän osan tulevaisuudesta ja pyrkii valottamaan strategiaa vuoden loppuun mennessä.

Kaupasta saatavat varat eivät kuitenkaan riitä toiminnan jatkoa varten

Velaton arvo kaupalle on 11,3 MEUR, mutta Lehdon pankkivastuiden vähentämisen jälkeen Lehdolle jäisi vain noin 3 MEUR:n käteishinta kaupasta. Kaupan jälkeen emoyhtiöllä olisi nettovarallisuutta arviolta noin 5-8 MEUR:n edestä, josta arviolta 1-2 MEUR olisi kassavaroja. Kuitenkin Lehdolle jäisi vielä 15 MEUR:n vaihtovelkakirjalainan kokoinen vastuu. Mikäli vaihtovelkakirjalainaa ei muunneta omaksi pääomaksi, jää Lehdon nettovarallisuus selvästi negatiiviseksi. Yhtiössä ei olisi siis sopimuksen läpimenon jälkeen liiketoimintaa ja omistajille kuuluva pääoma olisi negatiivinen. Jos vaihtovelkakirja muutetaan omaksi pääomaksi, odotamme ehtoihin tulevan merkittäviä nykyisiä omistajia laimentavia vaikutuksia (markkina-arvo nyt hieman yli 2 MEUR vs. 15 MEUR:n vvk). Todennäköisesti vaihtovelkakirjalainan muuntamisvaihtosuhdetta laskettaisiin selvästi sen alkuperäisestä 0,40e/osake muuntohinnasta. Vaihtovelkakirjalainan muuntamista voisi puoltaa, että sen takana on yhtiön perustajan Hannu Lehdon Lehto Invest, joka on myös Lehdon yksittäisin suurin osakkeenomistaja.

Vain huonoja vaihtoehtoja nykyisille omistajille

Lehdon osakkeenomistajilla on nyt joko edessään konkurssi tai merkittävä omistuksen laimentuminen yhtiöstä, jolla ei ole liiketoimintaa. Ensimmäisessä skenaariossa omistajille ei jäisi osakkeista mitään arvoa. Toisessa skenaariossa vaihtovelkakirjalaina muunnettaisiin osakkeiksi. Jos oletetaan, että vaihtovelkakirjalaina muutetaan kokonaisuudessaan (15 MEUR) ja merkintähinta olisi optimistisesti lähellä päätöskurssin tasoa (0,03 euroa), nousisi yhtiön osakemäärä 500 miljoonalla kappaleella. Tämä nostaisi osakemäärän nykyisestä 87 miljoonasta lähes 600 miljoonaan laimentaen nykyisten omistajien omistusosuuden olemattomiin. Näin toisessakin skenaariossa nykyisille omistajille jäävä arvo olisi myös lähes olematon (sentin kymmenyksiä) jäljelle jäävien varojen perusteella laskettuna. On myös mahdollista myös, että Lehdon jäljelle jäävä pörssiyhtiön kehikko muodostaisi jollekin yhtiölle mahdollisuuden tulla fuusion kautta pörssiin. Siinäkin tilanteessa arvioimme, että Lehdon nykyisten omistajien osuus uudesta yhtiöstä jäisi äärimmäisen pieneksi.