Copyright © 2021. Inderes Oyj. All rights reserved.

Moi. Miten selitätte Zeeland Familyn viimeaikaisen voimakkaan kurssilaskun? Johtuuko se osakkeeseen hinnotelluista kasvutavoitteista joita ei Q3:lla saatu täytettyä vai onko taustalla isompia tekijöitä? Näettekö nykyisen tavoitehinnan realisoitumisen realistisena seuraavan 12kk:n aikana?

Answer 

Hei!

Lyhtellä aikavälillä kurssinousujen ja -laskujen perustelu on haastavaa. On jokseenkin mahdotonta tietää kaikkia ajatuksia, odotuksia ja tunnetiloja muiden sijoittajien ostojen ja myyntien takana. Olemme käsitelleet aihetta myös Sijoituskoulussa https://www.inderes.fi/miksi-osakkeet-laskee-tai-nousee

Zeeland Familyn kohdalla on huomioitava osakkeen olevan varsin epälikvidi. Päivittäiset vaihtomäärät jäävät usein alhaisiksi, joten kurssiliikkeetkin ovat monesti isoja. Kuvassa Zeelandin vuoden 2017 kurssikehityksestä.

Tavoitehinnan muodostumisesta löytyy tarkemmat määritelmät täältä https://www.inderes.fi/sijoituskoulu-inderesin-tavoitehinnat

Miten tavoitehinnat määräytyvät?

Inderesin raporttien takaosassa lukee näin: ”Inderes antaa seuraamilleen osakkeille tavoitehinnan. Inderesin käyttämä suositusmetodologia perustuu osakkeen tämänhetkisen hinnan ja 12 kuukauden tavoitehintamme väliseen prosenttieroon.” Tavoitehinta on se hinta osakkeelle, jonka analyytikko analyysin perusteella uskoo olevan osakkeelle realistinen taso 12 kuukauden sisällä. Tavoitehintaan vaikuttaa myös markkinan arvostustaso ja analyytikon arvio siitä, minkälaisen arvostustason markkina on valmis osakkeelta hyväksymään. Tavoitehinta ei siis ole aina sama, kuin osakkeen käypä eli ns. ”oikea arvo”, vaan arvo jonka realisoitumiselle analyytikko näkee perustellut ajurit kuten odotettu tulosparannus, riskitason laskeminen, osakkeen likviditeetti tai muutos markkinanäkymissä tai ohjeistuksessa.

Tämä saattaa kummastuttaa lukijaa, joten avataan hieman. Osakkeilla on jokin bisnesfundamentteihin perustuva ”oikea” eli käypä arvo. Otetaan selventävä esimerkki. Jossain yrityksessä voi olla pitkällä aikavälillä suuri potentiaali. Voidaan puhua ”polusta” eli osakkeen matkasta tähän käypään arvoon. Oiva esimerkki on Revenio Group, jonka tytäryhtiö Icare oli huomattavasti arvokkaampi mitä muut tytäryhtiöt, joista kukin vuorollaan pilasi koko monialayhtiön tuloksen. Vaikka Icaren potentiaali oli nähtävissä kaukaa, tekivät muut tytäryhtiöt liiketoimintojen kokonaisuudesta vähemmän kiinnostavan, kunnes ne myytiin pois yksi kerrallaan. Revenio Groupin polku korkeampaan arvostustasoon kävi siis monen vaiheen läpi, jossa heikosti kannattavat osat karsittiin ja syömähampaan Icaren potentiaali realisoitui asteittain.

Tavoitehinnan määrittämisessä käytämme useita eri menetelmiä, kuten arvostuskertoimet, vertailuryhmän analyysi, DCF-analyysi ja osien summa -arvonmääritys. Kunkin arvostusmenetelmän soveltuvuus ja painoarvo tavoitehinnassa riippuu esimerkiksi kohdeyhtiöstä, sen liiketoimintamallista, toimialasta ja saatavilla olevasta vertailuryhmästä.

Tavoitehintaa kannattaa siis mielestämme käyttää tietynlaisena ankkurina, joka kertoo analyytikon mielipiteen tämän hetken osakkeen arvosta tietyillä tulevaisuuden odotuksilla.