Biden kampeamassa USA:n taloutta nopeampaan kasvuun uudella elvytysrahalla
Elvytysrahan kilinä USA:ssa kuulostaa voimistuvan ensi viikolla, jolloin presidentti Joe Biden kertoi Bloombergin mukaan julkistavansa uuden talouden tukipakettinsa. Alustavat summat paketin taustalla ovat huimia, 3000 miljardia dollaria, ylittäen reilusti juuri voimaan tulleen 1900 miljardin dollarin koronapaketin koon. Ensimmäiset huhut elvytyspaketista lähtivät liikkeelle helmikuussa, joten aivan uusi uutinen ei kuitenkaan ole.
Suunnitelman keskiössä ovat infrastruktuuri-investoinnit, joiden arvioidaan olevan suurimpia sitten 1930-luvun New Deal -ohjelman. Teiden, siltojen ja tietoverkkojen rakentamisen lisäksi Obamacarea ja julkisen sektorin työllisyysohjelmaa aiotaan laajentaa. Lisäksi toinen fokus on keskiluokassa ja Bidenin mukaan työn palkitsemisesta varallisuuden lisäksi. Tämä tarkoittaisi mm. verohuojennuksia työläisille ja toisaalta veronkiristyksiä varakkaammalle kansanosalle.
Bidenin ja demokraattien tavoitteena olisi Bloombergin mukaan nostaa talouskasvun trendi 2000-luvulla madaltuneen alle kahden prosentin keskiarvon yläpuolelle. Elvytysraha on kohentanut vauhdilla jo lyhyen aikavälin talousnäkymää, ja eilen julkaistujen lukujen mukaan USA:n talous ylsi Q4:llä 4,3 %:n kasvuun. Lisäksi talouden heikko lenkki eli työttömyystilanne on menossa oikeaan suuntaan, sillä uusien työttömyyskorvaushakemusten määrä laski viime viikolla alimmalle tasolle vuoteen.
Pidemmän aikavälin ohjelma
Tämä ohjelma kohdistettaisiin etenkin pidemmälle aikavälille akuuttien kriisipakettien sijaan. Joka tapauksessa uutiset kertovat siitä, että piikki pysyy auki vielä koronakriisin jälkeenkin. Paketti sisältää myös poliittisia riskejä, sillä kysymyksiä varmasti riittää ainakin sen rahoituksen suhteen. Vaikka USA:n lainanhoitokustannukset ovat olleet historiallisesti matalalla tasolla, koronakriisin jäljiltä myös julkisen talouden velkavuori on kasvanut reilusti. Kongressin budjettitoimisto ennustaakin korkokustannusten suhteessa bkt:hen jonkin verran kasvavan vuosikymmenen jälkipuoliskolla (ks. kuvio). Valkoisessa talossa tämä ei vaikuta olevan huolenaihe kuten ei yleisestikään poliittisessa keskustelussa, joka on saanut yhä enemmän piirteitä modernista rahateoriasta. Julkisten velkojen muuttamista ikuisuuslainoihin puolestaan käsiteltiin uusimmassa makrovideossa.
Lisäksi koko pakettia ei voida viedä läpi kongressissa sovittelumekanismilla, jossa enemmistö äänistä riittäisi, vaan ainakin osa siitä tarvitsisi myös republikaanien tuen. Etenkin verotukseen liittyvät suunnitelmat herättävät varmasti vastarintaa republikaanien keskuudessa.
Kuvio. Kongressin budjettitoimiston ennuste julkisen velan kustannuksille, lähde täällä