EKP-ennakko: Draghin viimeisessä kokouksessa pidetään elvytyspuheet ennallaan
Tänään iltapäivällä Suomen aikaan julkaistavasta EKP:n korkopäätöksestä ei ole ennakko-odotusten perusteella tulossa yllätysten ilotulitusta. Keskuspankki painoi syyskuussa talletuskorkonsa entistä negatiivisemmaksi -0,5 %:iin ja piti ohjauskorkonsa nollassa sekä ilmoitti aloittavansa uudet, nettomääräiset arvopaperiostot jälleen marraskuussa. Tässä mielessä potti on siis tyhjennetty, sillä uusia toimia tuskin on heti odotettavissa.
Korkokokous on kuitenkin merkittävä muuten, sillä Mario Draghi pitää viimeisen korkokokouksensa keskuspankin pääjohtajana. Hänen 8-vuotinen virkakautensa päättyy lokakuun lopussa, jolloin pääjohtajan paikalle nousee IMF:n pääjohtaja Christine Lagarde. Mario Draghin virkakautta ei ainakaan voi kutsua tapahtumaköyhäksi. EKP:n rahapolitiikan myötäilijät voivat kutsua häntä euron pelastajaksi ja kriitikot rahapolitiikan kuopan kaivajaksi. Draghi aloitti keskuspankin pääjohtajana, kun finanssikriisin jälkimainingit pyyhkiytyivät vielä euroalueelle ja velkakriisi oli kärjistymässä. Heti ensimmäisessä kokouksessaan hän laski ohjauskorkoa ja siitä lähtien suunta onkin ollut alaspäin. Draghin aikana keskuspankki aloitti suuren elvytysohjelman, vähitellen lopetti nettomääräiset arvopaperiostot - ja on nyt aloittamassa niitä uudelleen. Kahdeksassa vuodessa ohjauskorko on painettu nollaan ja keskuspankin tase paisunut biljoonilla euroilla.
Christine Lagarden myötä rahapolitiikan linja säilyy vahvasti elvyttävänä. Euroalueen heikon tuottavuuden, heikkojen talouskasvuodotusten ja matalan inflaation dilemman vuoksi keskuspankki joutunee viemään elvytystä nykyistä pidemmälle. Lagarden aikakaudella haetaan todennäköisesti elvytyksen rajoja ja keskuspankkeja viedään yhä syvemmälle tuntemattomille vesille. Suuren rahapolitiikkakokeen jatkuessa sen pitkän aikavälin vaikutuksia voi vain arvailla. Mitä pidemmälle elvytystä viedään, sitä vaikeammaksi tulee suunnan kääntäminen rahapolitiikassa.