EKP:lla on rahapoliittinen valta, mutta heikko ennustevoima talouden käänteissä
Keskuspankkien rooli talousennustajana on tärkeä: niillä on monopoli päättää rahapolitiikasta ja näin omalta osaltaan vaikuttaa suhdannekehitykseen. Toisaalta talouden käänteiden ennakointi on keskuspankeissa avainroolissa, sillä tehdyt rahapoliittiset päätökset eivät vaikuta talouteen heti vaan viiveellä. Ajoituksen epäonnistuminen voisi johtaa siihen, että rahapolitiikka olisi suhdanteen heiketessä liian kireää tai nousukaudella liian elvyttävää.
Tässä artikkelissa arvioidaan Euroopan keskuspankin (EKP) ennustetarkkuutta viimeisen 13 vuoden ajalta. Sen taustaksi on kerätty keskuspankkien ennusteita vuosilta 2008-2020 ja verrattu niitä toteutuneeseen talouskehitykseen. Ennusteet on kerätty sekä kuluvalle vuodelle että seuraavalle vuodelle, jotta vertailuun saadaan sekä lyhyempi että pidempi ennusteväli. EKP julkaisee omat ennusteensa kaksi kertaa vuodessa, maaliskuussa ja syyskuussa, ja kesä- sekä joulukuussa julkaistaan Eurojärjestelmän ennusteet. Toteutuneet luvut on kerätty Eurostatilta.
Mielenkiintoiseksi vertailun tekee se, että se sisältää kolme talouteen osunutta kriisiä, finanssikriisin, euroalueen velkakriisin ja koronapandemian, mutta myös niiden jälkeiset talouden nousukaudet. Kuten kuvioista näkyy, EKP epäonnistui muiden ennustajien tavoin talouden käänteiden ennakoinnissa. Otetaan ensin tarkasteluun kuluvan vuoden ennustevertailu suhteessa toteutuneisiin lukuihin. Vertailu näkyy myös ao. kuviossa ja taulukossa. Taulukossa negatiiviset yllätykset (toteutuneet luvut pienempiä kuin ennusteen alalaita) on merkitty punaisella ja positiiviset yllätykset (tot. luvut korkeampia kuin ylälaita) vihreällä sekä ennustehaarukkaan osuneet luvut mustalla.
*2008-2012 syyskuun sijaan poimittiin loka-marraskuun ennusteita.
Syyskuussa 2008 EKP arvioi saman vuoden talouskasvuksi vähintään 1,1 % (ennusteen alalaita), kun toteutunut lukema oli 0,4 %. Myös vuonna 2009 toteutunut lukema oli alempi kuin keskuspankin ennuste syyskuulta (alalaita -4,4 %, tot. -4,5 %), kun finanssikriisin aallot rantautuivat euroalueelle. Vuonna 2010 talouden elpyminen oli puolestaan nopeampaa kuin keskuspankki osasi arvioida (tot. 2,1 % vs. ennusteen ylälaita 1,8 %). Vuonna 2012 toteutunut kasvu oli lähellä 2011-lukemia ja osui keskuspankin haarukkaan, mutta vuonna 2015-2017 toteutuneet lukemat olivat parempia kuin keskuspankin ylälaidan ennusteet. Varsinainen yllätys nähtiin maaliskuun 2020 keväällä. Tuolloin ennustehaarukan alalaita oli 0,4 %, mutta toteutunut kasvu -6,4 %. Syyskuun ennusteissa lukuja oli korjattu puolestaan toteutunutta heikommiksi.
Keräsimme EKP:sta myös ennusteet seuraavalle vuodelle ja vertasimme niitä toteutuneisiin lukuihin. Ennusteet heittivät myös niiden osalta. Vuonna 2008 EKP ennusti seuraavalle vuodelle mukavaa kasvua, mutta eurotalous sukelsi 4,5 %. Vuonna 2009 taas toteutunut kasvu ylitti selvästi EKP:n ennusteiden ylälaidan. Tästä lähtien toteutunut kasvu osui suunnilleen ennustehaarukkaan, eikä ihme, sillä haarukan laajuus oli joka vuosi 1,8-2,2 %-yksikköä, mikä osaltaan kertoo korkeasta epävarmuudesta luvuissa. Vuoden 2019 ennusteet menivät täysin metsään koronapandemian vuoksi, maaliskuun 2020 ennusteissa oltiin taas turhankin pessimistisiä, mikäli kuluvan vuoden luvut toteutuvat. Koronapandemia siis sekoitti ennustepakan toden teolla.
Mustia joutsenia, sokkoja pankkiireja?
Euroopan keskuspankilla on käytössään laajat resurssit ennusteiden laatimiseen, mutta siitä huolimatta taloudessa ilmenee aina yllättäviä tekijöitä, jotka sekoittavat pakan. Tätä ennustamistarkkuutta vasten on erikoista, että keskuspankit ovat alkaneet julkaista talousennusteita vuosien päähän. Talousuutisissa näytetyt talousennusteet ovat lisäksi yhteen lukuun typistettyjä mediaaneja tai keskiarvoja (ei ennustehaarukkaa), mikä tekee osumatarkkuuden epäonnistumisista vieläkin armottomampia. Ennusteiden puutteet tiedostetaan ja malleja kehitetään jatkuvasti, mutta täydellistä kristallipalloa tuskin koskaan saadaan keskuspankkien holveihin.