Copyright © 2021. Inderes Oyj. All rights reserved.

EKP:n korkopäätös huomenna: Vieläkö tilapäistä, Madame Lagarde?

Euroopan keskuspankin neuvosto julkistaa korkopäätöksensä huomenna torstaina iltapäivällä. Kokous on jännittävin sen jälkeen, kun Christine Lagarde aloitti pääjohtajakautensa, sillä tänään keskuspankilta on odotettavissa paitsi päivitetyt talousennusteet, myös linjauksia velkakirjojen osto-ohjelman suhteen. Ohjauskorko ja talletuskorko pysynevät ennallaan (0,0 % ja -0,5 %), eikä niihin markkinaodotuksissa ennakoida nostoja vielä ensi vuoden puolellakaan.

PEPP kohti päätöstä

EKP ilmoittanee huomenna, että koronapandemiassa lanseeraama 1850 miljardin euron PEPP-ohjelma tulee päätökseensä maaliskuun lopussa. PEPP-ohjelma on ollut keskuspankin pääväline koronapandemiassa ja sen omistukset ovat nousseet jo 1565 miljardiin euroon. Marraskuussa ostot PEPP-ohjelman kautta oli 68 miljardia, joten tahdin jatkuessa samanlaisena lähes koko ohjelmaan varattu summa tulee käytettyä.   

Vaikka velkakirjaostot ovat radikaalisti vähenemässä, kokonaan ne eivät euroalueelta loppuisi. Bloombergin konsensusennusteissa ja vuosia käynnissä olleen APP-ohjelman ostoja nostettaisiin hetkellisesti ensi vuonna ja sitten netto-ostot ajettaisiin alas 2023 mennessä. Tähän liittyy riskejä, sillä valtioiden velkatasot ja sitä kautta riskiherkkyys on noussut ja keskuspankinkin täytyy pitää pelastusrenkaansa jatkuvassa valmiudessa.

Inflaatioennusteissa nousuvaraa

Kuten USA:ssa, inflaatio on yllättänyt vauhdikkuudellaan myös euroalueella. Hintojen nousu kiihtyi marraskuussa jo lähes viiteen prosenttiin. On mahdollista, että inflaatiopiikki olisi käsillä tai jopa ohitettu, mutta lukuihin liittyy vielä paljon epävarmuutta. EKP:n inflaatioennusteet syyskuulta ovat nykytilanteeseen nähden todella matalia, 1,7 % ensi vuodelle ja 1,5 % vuodelle 2023. Niissä riittää nousuvaraa. Lisäksi kiinnostaa, minkälaisina keskuspankki näkee omikron-virusmuunnoksen riskit eli muuttuvatko talouskasvuennusteet.

Tilapäisyyden 3 syytä

EKP:n inflaatioennusteita on aikaisemmin perusteltu tilapäisyydellä. Pääjohtaja Christine Lagarde kertoi lokakuun lopun korkopäätöksen yhteydessä, että hintapaineiden pitäisi poistua taloudesta ensi vuoden aikana ja pitkälti samoilla linjoilla hän on puheissaan pysynyt. Lagarden mukaan tätä puoltaa 1) energiavetoisuus (energiahinnat ovat muodostaneet puolet inflaatiosta), 2) kysyntävetoisuus (jonka pitäisi talttua talouskasvun normalisoituessa), ja 3) Saksan arvonlisäveromuutokset, jotka kiihdyttävät inflaatiota vielä tänä vuonna.

Etenkin Saksan tilanne on mielenkiintoinen. EKP:n omien tutkimusten mukaan arvonlisäveron tilapäinen huojennus olisi hidastanut inflaatiota parhaimmillaan 0,6 %-yksikköä viime vuoden aikana, ja tänä vuonna muutosten poistuessa lukuihin tuli samalla nousu, joka taas poistuu ensi vuoden luvuissa. Tässä mielessä euroalue on inflaatio-odotusten kannalta erilaisessa tilanteessa kuin USA, jossa yhtä lailla kuluttajahintoihin vaikuttavia veronmuutoksia ei ole tehty. Lagardekin on kuitenkin myöntänyt, että hintapaineet ovat osoittautuneet sitkeämmiksi kuin mitä keskuspankissa alun perin ennustettiin. Nyt jännitetään sitä, pitääkö inflaatiomantra edelleen.

Marianne Palmu