EKP:n korkopäätös: Rahapolitiikkalaiva hakee uutta kurssia
Euroopan keskuspankin torstainen korkopäätös osoitti, että rahapolitiikkalaivaa aletaan kääntää kohti rauhallisempia vesiä koronapandemian jälkeen. EKP:n päätöksessä kerrottiin, että PEPP-ohjelman nettomääräisiä arvopaperiostoja vähennetään edellisen kahden kvartaalin tahdista. Pääjohtaja Christine Lagarde kutsui päätöstä ohjelman uudelleenkalibroinniksi seuraavan kolmen kuukauden ajaksi, eli seuraavan kerran ohjelmasta keskustellaan joulukuussa. Kuukausittaiset arvopaperiostot ovat olleet normaalia suurempia Q2:lla ja Q3:n alussa (n. 80 mrd./kk), ja muutosta osattiin odottaa nyt tai ensi kokouksessa, joten päätös ei välittömien reaktioiden perusteella aiheuttanut suurta tuskaa osakemarkkinalla.
Lähde: EKP
Keskuspankin päätöksessä on edelleen useita elvyttävään rahapolitiikkaan kallellaan olevia elementtejä, sillä muutoin torstain päätös oli pitkälti entisenlaisin sanamuodoin maustettu: ohjauskorot pysyvät nollassa pitkään ja keskuspankin ohjeistuskin oli ennallaan. PEPP-ohjelmankin mainittiin olevan edelleen voimassa ainakin maaliskuuhun 2022, ja APP-ohjelmassa jatketaan ostoja entiseen malliin 20 mrd. eurolla kuussa. Velkakirjaostot eivät siis ole loppumassa seinään ja tuskin se olisi mahdollistakaan, sillä keskuspankin pakkoavioliitto euromaiden hallitusten kanssa jatkuu julkisen velkataakan lisäännyttyä.
Eurotalous on toipunut pandemian pohjilta ennakoitua paremmin, ja kriisiä edeltävä taso talouskasvussa saavutetaan pääjohtaja Lagarden mukaan vielä tämän vuoden puolella. Elpyminen onkin nyt laaja-alaista ulottuen kuluttajasektorilta ja työmarkkinalta investointeihin, mutta toisaalta kasvu on yhä kovemman työn takana. EKP tekikin pientä säätöä ylöspäin talousennusteissaan. Kuluvan vuoden talouskasvuennustetta nostettiin kertaheitolla viiteen prosenttiin, mikä on pirteä lukema, vaikka vertailukausi olikin heikko. Myös inflaatioennusteita nostettiin, mutta toisaalta inflaation odotetaan hidastuvan ensi vuonna eli hintapaineiden väliaikaisuus näkyi puheissa ja ennusteissa. Pohjainflaatio pysyy ennusteissa alle kahden prosentin, eli hintojen nousu on pitkälti öljyn hinnan ja Saksan veromuutosten ansiota. Keskuspankissa siis eletään edelleen ripeän kasvun ja hitaan inflaation kultakutriympäristössä.
Lähde: Bloomberg, Eurostat