Federal Reserve jatkaa markkinan oljenkortena, EKP:ssa tarvitaan nyt tarkkasilmäistä pöllöä
Federal Reserven keskiviikkoiltainen korkopäätös oli pitkälti odotettu. Keskuspankki ei tehnyt uusia avauksia elvytystoimiensa suhteen, sillä se on päässyt yllättämään markkinan jo monen monituista kertaa 1) elvytystoimiensa nopeilla käänteillä (paluu nollakorkoihin, laajat arvopapereiden ja yritysvelan ostot sekä osavaltioiden/kaupunkien elvytysohjelmat) ja 2) niiden ajankohdalla (useat päätökset tehty normaalin kokousaikataulun ulkopuolella). Kuten korkopäätöksissä on jo totuttu kuulemaan, keskuspankki on valmis tarvittaessa käyttämään koko arsenaaliaan taloutta tukeakseen, mutta tähän sitoutuminen lienee jo niin iskostunut rahapolitiikan seuraajien mieliin, ettei ilmoituksessa ollut uutta. Osakemarkkinalle piikin pysyminen auki on positiivista. Keskuspankkielvytykseen on tarrattu kuin viimeiseen oljenkorteen ja pulpahdettu pinnalle siitäkin huolimatta, että iskut reaalitaloudessa ovat lisääntyneet.
Fedin korkopäätöksen lausunnossa taloutta kuvailtiin harvinaisen mollivoittoisin sanoin. Nykyinen koronakriisi painaa talouden aktiviteettia rajusti lyhyellä tähtäimellä ja lisää merkittäviä riskejä talousnäkymään keskipitkällä tähtäimellä. Lehdistötilaisuudessa keskuspankin pääjohtaja Jerome Powell ilmaisi huolensa etenkin keskipitkän aikavälin (n. 1 vuosi) riskeistä talouden kapasiteetille. Etenkin työvoiman supistuminen on riski ja voi jättää syvät arvet talouteen. Lyhytaikaisista ongelmista voi siis nopeasti tulla pitkän aikavälin riippakiviä taloudelle. Powellin mukaan elpyminenkin voi talouden kuopan jälkeen olla nopeaa, mutta kriisiä edeltävälle tasolle ei tulla välittömästi pääsemään.
Esimakua kriisin syvyydestä saatiin aikaisemmin päivällä, kun USA:ssa julkaistiin Q1:n talouskasvuluvut. Vaikka koronakriisi iski tosissaan USA:n talouteen vasta maaliskuussa, BKT supistui tästä huolimatta 4,8 % koko kvartaalin osalta pudotuksen ylittäessä markkinaodotukset (Reutersin konsensus -4,0 %). Talouden äkkipysähdys oli kuluttajakysynnän ajamaa ja pahin on taloudessa vasta edessä Q2:lla. Sen jälkeen elpyminen riippuu viruksen taltuttamisen lisäksi pitkälti siitä, milloin amerikkalaiskuluttaja uskaltautuu jälleen ostoksille. Conference Boardin kuluttajaluottamuskyselyssä kerrottiin kahdenlaista tarinaa kuluttajan näkymistä. Vaikka työpaikkojen määrän odotetaan elpyvän seuraavan puolen vuoden aikana, arviot omista tuloista olivat tummanpuhuvia. Kotitalouksien budjettirajoitteiden kiristyessä myös kulutushalut voivat nopeasti hävitä.
EKP:n korkopäätös tänään ennen vappusimoja
Rahapolitiikan seuraajille on vielä tänään tarjolla herkkua ennen vapputorvien törähtelyä, sillä iltapäivällä on vuorossa Euroopan keskuspankin (EKP) korkopäätös. Kuten USA:ssa, myös euroalueella suurimmat elvytysmuskelit on jo viime viikkoina näytetty ja nyt niiden voimaa mitataan. Suuria muutoksia rahapolitiikkaan ei ennakko-odotusten perusteella ole luvassa, mutta mielenkiintoa riittää sitä huolimatta.
Mielenkiinnon kohteena ovat 1) arviot talouden kuopan syvyydestä, 2) keskustelu roskalainojen ostoista ja 3) elvytysohjelman laajentaminen. Arviot nykyisestä taloustilanteesta ovat luonnollisesti kiinnostuksen kohteena talousennustajien hapuillessa pimeässä, vaikka keskuspankkikin etsii valokatkaisijaa virustilanteen vaikean ennakoitavuuden vuoksi. Euroalueen BKT-luvut julkaistaan tänään puolilta päivin ja peruutuspeiliin katsovasta luonteestaan huolimatta ne tarjoavat suuntaviivaa koronan ensi puraisusta talouteen. Talousennusteita on käsitelty täällä. Ranskan aamulla julkaistut BKT-luvut antoivat myrskyvaroituksen koko alueen luvuista. Q1:llä talous supistui selvästi ennakoitua rajummin, 5,8 % (Reutersin konsensus -3,5 %).
Roskalainaostot osaksi elvytystä?
Detaljit elvytysohjelmista kiinnostavat, etenkin se, onko keskuspankki valmis hyväksymään roskalainoja osto-ohjelmaansa. Se on jo tietyin ehdoin hyväksynyt alimman luokituksen velkakirjoja vakuudeksi rahoitukselleen (tarkempia tietoja täällä), mutta niiden osto olisi jälleen yksi askel kohti riskin siirtämistä keskuspankille. Poliittista painetta päätökselle lisää se, että Italian velkakirjojen luottoluokitus on enää hädin tuskin roskalainaluokan yläpuolella. Mikäli luokitus laskisi, se sitoisi EKP:n käsiä velkakirjaostojen suhteen ja voisi aiheuttaa lisää painetta velkakirjakoroissa. Tämä puoltaisi roskalainojen ostoja, joiden suuntaan on jo otettu yksi askel, sillä EKP hyväksyi Kreikan velkakirjat hätärahoituksensa piiriin.
Keskuspankki on jyräyttänyt elvytysmoottorin käyntiin ja ostanut yksin viimeisen neljän viikon aikana velkakirjoja 120 miljardilla. Tällä tahdilla ohjelman polttoaine riittää syksyyn asti, joten ostojen kohdistaminen ja lisätiedot niiden jatkosta kiinnostavat. EKP on lupautunut lisäämään elvytystä tarpeen vaatiessa, mutta se ei ole vielä suoraan lähtenyt Fedin linjalle luvaten rajattomia ostoja. Tämäkin voi tulla kyseeseen ennen pitkää. Nykyisellään EKP:n koronakriisin vaikutuksia vastaan suunniteltu PEPP (Pandemic Emergency Purchase Programme) on kooltaan 750 miljardia euroa ja lisäostot arvopapereiden osto-ohjelmaan (APP) 120 miljardia vuoden loppuun mennessä.
Keskuspankin tehtävälista on pitkä ja viisaille pöllöille tarvetta nykyisessä tilanteessa. Elvytystaakka on jälleen kerran kaatunut kriisiä koskevan yhteisvastuun puuttuessa EKP:n harteille, joten sillä ei ole oikein muita vaihtoehtoja kuin vakuuttaa laittavansa kaikkensa peliin.