Federal Reserven korkopäätös: Suunta on vain ylöspäin
Yhdysvaltain keskuspankki Federal Reserve nosti odotetusti ohjauskorkoaan keskiviikkona 50 korkopisteellä 0,75-1,0 %:n vaihteluvälille. Pääjohtaja Jerome Powellin mukaan samankaltaisia nostoja on (talousluvut huomioiden) odotettavissa seuraavissa kokouksissa, mutta 75 korkopisteen nostoista ei ole keskusteltu. Powellin lausunto poisti suurimpia pelkoja, joissa korkotalkoisiin lähdettäisiin vielä nykyistä korkeammin nostoin.
Kurinalaista rahapolitiikkaa
Samalla keskuspankki tiedotti taseen supistamistoimista. Tiedote oli pitkälti kokousennakossamme mainitseman Fedin aikaisempien puheiden kaltainen. Eli kesäkuun alusta edetään asteittain siten, että valtion velkakirjojen omistuksia vähennetään ensin 30 miljardilla ja sitten kolmen kuukauden kuluttua 60 miljardilla kuussa. Asuntovakuudellisille velkakirjoille tehdään sama menettely ensin 17,5 miljardilla nousten 3 kuukauden kuluttua 35 miljardiin. Tämä oli pitkälti linjassa odotuksiin.
Jos samaa vauhtia jatkettaisiin hamaan tulevaisuuteen (vähennykset yhteensä 95 miljardia dollaria kuussa), veisi lähes kolme vuotta ennen kuin tase olisi koronapandemiaa edeltävällä tasolla. Anteliaasta elvytyksestä on siis siirrytty kurinalaiseen rahapolitiikkaan, ja nyt tahti on selvästi edellistä sykliä tiukempi. Ottaen kuitenkin huomioon mm. valtion koronapandemian jälkeen vähentyneen rahoitustarpeen, stressin rahoitusmarkkinalle pitäisi olla suhteellinen rajattu.
Erheen vaara on suuri
Tahti koronnostoissa ja taseen supistamistoimissa on takavuosiin verrattuna huima, ja kolmen prosentin korkotasolla oltaisiin vuoden loppuun mennessä, jos samalla tavalla jatketaan seuraavissa kokouksissa. Ja jos jatketaan, kysymys kuuluu, mennäänkö jo liian pitkälle ja kuihdutetaan talouskasvu ihan omasta takaa. Pääjohtaja Powellin mukaan hintavakaus voidaan saavuttaa ilman varsinaista taantumaa, mutta keskuspankkiirit eivät ole koskaan kunnostautuneet taantuman povaajina.
Nyt rahapolitiikan oikean ajoituksen tunnistaminen on varsin vaikeaa, sillä elämme täysin poikkeuksellisessa syklissä. Yhdysvaltain taloudessakin eletään edelleen epänormaalissa talousympäristössä, jossa koronapandemian aiheuttamat vinoumat kysyntäerien välillä (tavarat ja palvelut) eivät ole poistuneet, työmarkkinalla työntekijän valinta korostuu ja Ukrainan sota (nyt myös Kiinan koronatoimet) tuo omat haasteensa talousnäkymälle. Taloussyklin täsmällistä vaihetta tai ylipäänsä sitä, mitä sykliä eletään, on nyt vaikea tunnistaa. Siksi rahapolitiikkakin on tasapainoilua ohuella langalla, joten erheen vaara on suuri.
EKP:n seurattava, muttei kannoilla
Federal Reserven kiivas rytmi koronnostoissa asettaa paineita myös Euroopan keskuspankille. Tällä viikolla julkaistu tuottajahintadata osoitti hintojen kivunneen maaliskuussakin kovaa vauhtia, 5,3 % helmikuusta ja 36,8 % vuodentakaisesta. Edelleen tuottajahintojen nousu on pitkälti energiavetoista (ilman energiaa hinnat +2,1 % helmikuusta), mutta osaltaan se vähentää aikaa EKP:n tiimalasissa, sillä inflaatio ei näytä talttuvan (kuluttajahintojen nousu oli 7,5 % huhtikuussa). Lisää inflaatioriskejä kantautuu valuuttamarkkinalta, joka on heikentynyt vuoden alusta yli 6 % dollaria vastaan. Siinä missä heikentynyt yhteisvaluutan kurssi parantaa suhteellista hintakilpailukykyä, samalla se lisää nousupaineita tuontihintoihin ja samalla inflaatioon.
On selvää, ettei EKP lähde Federal Reserven kannoille koronnostoissa, ja Ukrainan sota lisää varmasti varovaisuutta rahapolitiikassa. Keskuspankin sisällä puhe koronnostoista on kuitenkin alkanut lisääntyä, ja esimerkiksi johtokunnan jäsen Isabel Schnabel kertoi Bloombergin mukaan tällä viikolla, että nosto voisi olla edessä heinäkuussa. Useasta lähteestä on kuultu koronnoston ajankohdaksi kolmas kvartaali.
Tekstiä muokattu 5.5. klo 7.24, lisätty EKP-kommentit