Keskuspankin printtikoneen tahti hiljeni ja julkisen velanoton kasvu taittui euroalueella
Talouden nousu koronakriisin luomasta kuopasta ja odotettua parempi kasvu Q2:lla ovat johtaneet laskuun rahan määrän kasvussa ja velanotossa. Eilisten Euroopan keskuspankin julkaisemien lukujen mukaan euroalueen rahamäärän kasvu jatkoi maltillistumistaan heinäkuussa. Laajan M3-rahan määrä kasvoi vuodentakaisesta 7,6 % (kesäkuussa +8,3 %) ja on nyt jo selvästi alle kriisin yli 12 %:n huipputason. Kuitenkin rahan määrän kasvu on edelleen historiaan peilatessa hyvin nopeaa ja kulkee nyt samalla tasolla Kiinan talouden kanssa. Kovimmat kasvuluvut iskettiin pöytään viime vuonna USA:ssa, mutta sielläkin huipuilta on tullut alas.
Rahan määrän kasvun olennaisimpina tekijöinä ovat luotot yksityiselle ja julkiselle sektorille. Kotitalouksien lainojen kasvu on pysynyt suhteellisen tasaisena läpi kriisin, mutta yritysten lainojen kasvu on hidastunut kriisin huippujen yli 7 %:sta heinäkuun 1,7 %:iin vuodentakaiseen verrattuna. Suurin muutos on nähty julkisen sektorin lainanotossa: se kasvoi heinäkuussa ”enää” 12,4 % vuodentakaisesta, kun kriisin huipuilla kasvu oli lähes 25 % (ks. kuvio).
Mitä luvuista voi sitten päätellä? Ainakin sen, että poikkeusoloista siirrytään hiljalleen kohti normaalia. Julkinen sektori on hölläämässä historiallisen korkeisiin lukuihin noussutta lainanottoaan, ja yksityisellä sektorilla aktiivisuus on näyttänyt piristymisen merkkejä etenkin kiinteiden investointien osalta (ks. kuvio alla). Luonnollisesti matala korkotaso näyttelee yleisten taloustunnelmien lisäksi suurta roolia yritysten suunnitelmissa. Pureudun tarkemmin rahapolitiikkaan makrokatsauksissa ensi viikolla.
Kuvio. Kiinteiden investointien kasvu palasi Q2:lla (lähde: TS Lombard)