Copyright © 2021. Inderes Oyj. All rights reserved.

Kiinan taloudesta hämmentävän kovia kasvulukuja

Kiinan taloudesta hämmentävän kovia kasvulukuja

Artikkeli 15.03.2022 7:00 TalousMakroanalyysiKiinan talous

Kiinan talouden alkuvuosi oli aamulla julkaistujen lukujen mukaan yllättävän vahva. Tuoreiden tilastojen mukaan Kiinan teollisuustuotanto kasvoi tammi-helmikuussa 7,5 % vuodentakaisesta (joulukuussa 4,3 %), investoinnit 12,2 % (4,9 % joulukuussa) ja vähittäismyynti 6,7 % (1,7 % joulukuussa) ylittäen selvästi myös markkinaennusteet.

Kotimainen kysyntä on siis Kiinassa toipunut voimakkaasti investointien ohella, eikä maan teollisuuden aktiviteetti ole synkistelevistä ostopäälliköistä huolimatta hidastunut. Luvut kertovat hyvin erilaista tarinaa kuin tammi-helmikuussa julkaistut ja etenkin teollisuudessa kasvun hidastumista signaloineet ostopäällikköindeksit sekä viime viikkoina pahentunut koronatilanne.

Datan luotettavuudessa on kuitenkin alkuvuonna entistä suurempia ongelmia, sillä lukujen keruu on vaikeaa kiinalaisen uuden vuoden vuoksi. Siksi luvuista ei kannata tehdä liian pitkälle vietyjä johtopäätöksiä, varsinkaan kun talouden näkymä on yleisesti heikentynyt ja hallinnon 5,5 %:n talouskasvutavoitteeseen pääsy on yhä suuremman työn takana.

Kiinan haasteena on sekin, että USA:n muuttuva korkoympäristö voi lisätä pääoman ulosvirtausta kehittyvistä talouksista ja samalla lisätä riskejä rahoitusmarkkinalla. IMF laski tammikuussa Kiinan 2022-talouskasvuennustetta 4,8 %:iin aikaisemmasta 5,6 %:sta, mikä heijastelee heikentyneitä näkymiä. Toki hidastuvan talouskasvun vastapainona ovat elvytysodotukset, ja talouspoliittisia toimia Kiinan hallinnolta odotetaan käynnistettäväksi piakkoin. Aamulla Kiinan keskuspankki piti keskeiset lainakorkonsa ennallaan, ja alkuvuoden vahvat luvut voivat rahapoliittisia toimia hieman siirtää.

Neutraali Kiina vaikeassa asemassa

Kiinan hallinnon huomio on kiinnittynyt myös Ukrainan sotaan, jossa Kiinan rooli on noussut sen tahtomattaankin tärkeäksi länsimaiden rajujen Venäjän vastaisten pakotteiden myötä. Kiina on toistaiseksi pitänyt kiinni "strategisesta neutraalisuudestaan" Venäjän suuntaan. Kiinan ja Venäjän välinen ulkomaankauppa kasvattaa arvoaan etenkin Venäjän suuntaan kauppasuhteiden pysähdyttyä äkisti länteen, mutta kaupan jatkuminen on myös Kiinan omien taloudellisten etujen mukaista. Kiina nimittäin saa lisättyä kosolti hinnoitteluvoimaansa öljyn, kaasun ja metallien tuonnissa, kun kuljetustiet länteen on tukittu. Eilisten uutistietojen mukaan (mm. Financial Times) Venäjä on pyytänyt Kiinalta myös sotilaallista ja taloudellista tukea, mikä osaltaan asettaa Kiinan hyvin vaikeaan asemaan Venäjän ja lännen välillä.

Marianne Palmu