Laskuviikko takana, EKP:n inflaatioennusteet vanhenemassa nopeasti
Osakemarkkinalla on takana laskuviikko. Hermoilu pitkään jatkuneesta noususta lisääntyi, kun uusia ajureita sen jatkumiselle on yhä vaikeampi löytää. Tämän viikon päätapahtumana on Federal Reserven keskiviikkoinen korkopäätös, josta odotetaan jonkinlaista selvennystä arvopapereiden osto-ohjelman kohtalosta. Tarkemmin käsittelen kokousta ennen kokousta julkaistavassa ennakossa.
Kirjoitin moneen otteeseen viime vuoden keväänä koronakriisin syövereissä, että talousennusteet vanhenevat nopeammin kuin koskaan, sen verran vähän viruksesta ja sen etenemisestä tiedettiin. Nyt pandemian tuottamasta talouden notkahduksesta on toivuttu, mutta talousvaikutuksia on edelleen vaikea tarkalleen arvioida myös keskuspankkien tutkimusosastoilla. Euroopan keskuspankki julkaisi toissaviikon torstaina päivitetyt inflaatioennusteensa, mutta viikonlopun uutisvirran perusteella ne alkavat jo vanhentua. Bloomberg nimittäin uutisoi, että kolme keskuspankkiiria on jo todennut, että nykyiset inflaatioennusteet voivat hyvinkin osoittautua liian alhaisiksi. Näihin kuuluvat varapääjohtaja Luis de Guindos, Latvian keskuspankin johtaja Martins Kazaks ja Irlannin keskuspankin pää Gabriel Makhlouf. Kuten alla olevasta kuviosta näkyy, inflaation pitäisi laskea suhteellisen nopeasti seuraavan kahden vuoden sisällä, jotta ennusteet toteutuisivat. Viime kuukausina suunta on kuitenkin ollut päinvastainen, sillä euroalueen inflaatio on kiihtynyt 3,0 %:iin ja suurimman talouden Saksan inflaatio kolkuttelee jo neljän prosentin nurkkia (oli elokuussa 3,9 %).
EKP on toistellut mantraa väliaikaisesta inflaatiosta sitkeästi, ja siihen keskuspankin ennusteetkin nojaavat. Ruuan ja etenkin energian hinnassa on nähty kovaakin nousua, mikä selittää inflaatiota. Pohjahintojen nousu (eli inflaatio pl. energia ja ruoka) ovat kuitenkin edelleen selvästi alle kahden prosentin ja sen pitäisi maltillisena pysyäkin, jos hinnankorotukset eivät lähde leviämään. Kuitenkin nykytaloudessa niukkuutta on poikkeuksellisenkin paljon tarjolla. Pelätään, ettei energiavarastoja ehditä täyttämään ennen talvea ja komponenttipula rajoittaa teollisuuden tarjontaa samalla, kun kysyntä elpyy talouskasvun myötä. Tämä on heijastunut myös yritysten inflaatio-odotuksiin, jotka ovat olleet nousussa viime kuukausina.
Vaikuttaakin siltä, että inflaatio ei ole keskuspankille ongelma, kunnes siitä tulee ongelma. Ja pohjahintojen kova nousu tekisi siitä eittämättä ongelman. Lisäksi kannattaa seurata palkkoja: varapääjohtaja Luis de Guindos sanoi haastattelussaan, että EKP:n johdossa seurataan nyt syksyn palkkaneuvottelukierroksia. Palkankorotukset ovat toistaiseksi pysyneet maltillisina, mutta jos tilanne radikaalisti muuttuu syksyn aikana, voitaisiin jo alkaa puhua pysyvistä hintavaikutuksista talouksissa.