Laskuviikko takana, Euroopan energialasku leikkaa ison siivun kotitalouksien tuloista
Viime viikko oli Yhdysvaltain ja Euroopan osakemarkkinalla laskuviikko. Yhdysvaltain pettymyksen tuottaneet inflaatioluvut aiheuttivat merkittävän pörssilaskun tiistaina, eivätkä sijoittajat siitä toipuneet. Keskuspankit ovat antaneet lisämerkkejä siitä, että koronnostot jatkuvat ensi vuonna ja hermoilua riittää myös ennen Federal Reserven keskiviikkoista korkopäätöstä, josta odotetaan vähintään 75 korkopisteen eli 0,75 %-yksikön nostoa.
Euroalueella talven energialaskuja odotellaan jo nyt kauhulla, ja taantumariski on jo leivottu sisään lähes kaikkiin talousennusteisiin. Energialaskujen yllä on edelleen paljon epävarmuutta, kuten hintoihin suuresti vaikuttavat sääolosuhteet ja valtioiden vielä tulossa olevat tukipäätökset, mutta arvioita sen suuruudesta on jo saatu. Esimerkiksi TS Lombard mallinsi vaikutuksia eurooppalaiskotitalouksiin ja päätteli, että elokuun hinnoilla ja 2021 nettotuloilla energialasku leikkaisi keskimäärin 6-8 % eurooppalaiskotitalouksien tuloista, mikäli energiankulutus pysyisi viime vuosien tasolla. Jos kulutusta saataisiin vähennettyä, vaikutus olisi pienempi, 5-7 %. Luonnollisesti erot jäsenmaiden välillä ovat suuria (Suomea ei datassa ole mukana) Ison-Britannian ollessa suurin ja Ranskan vastaavasti vertailun pienin kärsijä (ks. kuvio). Lasku lankeaisi kotitalouksille loka-tammikuussa.
*Energiahinnat laskettu pääkaupunkien hinnoista (ml.verot), joita käytetään koko maan hintojen pohjana. Hintamuutos on laskettu elokuusta 2019.
Kuvion lähde ja data: TS Lombard
Arvioidun mukainen vaikutus tuloihin on suuri ja leikkaa toteutuessaan kotitalouksien harkinnanvaraista kulutusta sekä lisää reilusti kustannuspaineita yrityksille, minkä vuoksi tiellä taantumaan jo körötellään. Laskelmien perusteella on helppo ymmärtää sekin, miksi palkannousupaineet ovat kovat ja toisaalta miksi energiankulutuksen vähentäminen olisi nyt erityisen tärkeää: jo viidenneksen leikkaustoimilla säästyisi tuloista pitkä penni.
Energiakriisin kokonaisvaikutus talouteen on edellä esitellynkin perusteella selvästi negatiivinen, mutta julkisen sektorin lopullinen rooli on siinä vielä kysymysmerkki. Kuten torstain makrokommentissa kerroin, keskuspankeille energialähtöinen inflaatio on asia, jota taklataan rajuin rahapolitiikan kiristystoimin, mutta julkisen vallan päättäjille se on etenkin elinkustannuskriisi, jossa tukitoimiin on ryhdyttävä. Talouspolitiikka onkin nyt taitoa vaativaa tasapainoilua kahden asian välillä: energiakulutusta on leikattava, jotta hintaa saataisiin alas, mutta samaan aikaan yksityistä sektoria on tuettava. Ranskassa ja Saksassa energiaan liittyvät tukitoimet ovat yltäneet jo lähes 4 %:iin BKT:sta ja muualla euroalueella seurataan perässä.
Lähde: TS Lombard
Julkisen sektorin kasvavat alijäämät, samanaikaiset rahapolitiikan kiristystoimet ja hyvin epävakaa talouskuva voivat nopeasti johtaa tilanteeseen, jossa osa euromaista on julkisen talouden kestävyytensä kanssa jälleen markkinoiden suurennuslasin alla. Italiassa pitkät korot kolkuttelevat jo neljän prosentin rajaa, mikä nostaa painetta valtion korkokustannuksiin entisestään. Siksi EKP:lla ei ole samanlaista mahdollisuutta taseensa pienentämiseen kuin Federal Reservellä, jossa QT-toimet ovat jo alkaneet. Vaikka rahapolitiikkaa nyt kiristetäänkin, voimme pian olla jälleen tilanteessa, jossa velkakirjaostoja täytyy kiihdyttää.