Laskuviikko takana, saapasmaan politiikka koettelee jälleen euroa
Viime viikko oli Euroopan ja Yhdysvaltain osakemarkkinalla laskuviikko. Keskuspankeissa jatkuneet koronnostot ja kovenevat puheet talouskasvun uhraamisesta inflaation alttarille ovat saaneet sijoittajat varpailleen. Eilen uuden haasteen erityisesti europolitiikalle antoi Italia, jonka parlamenttivaaleissa äärioikeistolainen Italian veljet -puolue on saamassa Reutersin aamulla uutisoiman ennusteen mukaan äänistä lähes 25 % ja puolueen vaaliliitto 43 % äänistä, mikä antaa sille enemmistöaseman parlamentissa. Samalla Italian pääministeriksi on nousemassa ensimmäistä kertaa historiassa nainen, Italian veljien johtaja Giorgia Meloni. Hän korvaa pääministerinä Mario Draghin, jonka hallitus kaatui kesällä talouspoliittisiin erimielisyyksiin.
Vaalitulosta osattiin odottaa, mutta sen taustalla olevat luvut kertovat kansan suhteesta politiikkaan. Äänestysaktiivisuus jäi historiallisen alhaiseksi, 64 %:iin, kun vaaliuurnilla yleisesti käyvät italialaiset päättivät tällä kertaa jäädä kotiin. Suhtautuminen vaaleihin on muutenkin ollut nuiva. Reutersin haastattelemien asiantuntijoiden mukaan vaalitulos kertoo siitä, että valinta osui ”viimeiseen vaihtoehtoon, kun muut on jo nähty”.
Euroskeptisyydelle riittää perusteita
Europolitiikalle ja -taloudelle vaalitulos merkitse kimurantteja aikoja. Meloni on puolueineen vaalikartalla euroskeptisestä päästä, joten yhteistyölle muiden jäsenmaiden välillä ei ole kovin lupaavat näkymät. Eurovastaisuus vaikuttaa tulleen vaaleissa valtiksi, sillä Italian menestys euron kahtena viimeisenä vuosikymmenenä on ollut kehnoa (ks. kuvio alla) ja lähinnä köyhdyttänyt kansaa.
Nyt uudelle hallituskaudelle lähdetään jälleen massiivisen velkataakan (n. 150 % bkt:sta) ja hauraan julkisen talouden turvin. Italia-riski on näkynyt velkakirjamarkkinalla, sillä maan 10-vuotisen velakirjan korko on kivunnut jo yli 4 %:n tasolle. Talouspolitiikan liikkumavaraa ei siis oikein ole. Suhtautuminen velanottoon on energiakriisin kynnyksellä kuitenkin jälleen höllentynyt, sillä poliitikoille kriisi on elinkustannuskriisi, johon on reagoitava. Näin on Italiassakin tehty, mutta muihin Euroopan maihin (etenkin Isoon-Britanniaan) nähden suhteellisen maltillisesti (ks. kuvio).
Kuvio. Energiakriisiin kohdistettu rahoitus, % BKT:sta
Lähde: TS Lombard
Tuleva hallituskausi näyttää, vahvistaako Italian poliittinen siirtymä oikealle myös poliittista moraalikatoa ja passiivis-aggressiivista suhtautumista rahapolitiikkaan. Tämä tarkoittaisi julkisten menojen kasvua ja poliittista sisäänpäin kääntyneisyyttä sekä odotusta siitä, että EKP lopulta pelastaa. Mikäli näin tapahtuu, heinäkuussa keskuspankin esittelemää TPI-elvytysvälinettä joudutaan käyttämään pian. Yhteisvaluutta euro painui aamulla uusiin 20 vuoden pohjiin dollaria vastaan.