Markkinoilla ei edelleenkään uskota kestävään inflaatioon
Ranskan presidentinvaalien poistettua yhden epävarmuustekijän markkinoilta huomio kohdistuu jälleen tuloskauden lisäksi makrotalouden kehitykseen ja keskuspankkien tuleviin toimiin. Euroopan keskuspankilta on ennen pitkään odotettavissa käänne kiristyvän rahapolitiikan suuntaan, ja odotukset velkakirjojen osto-ohjelman leikkauksia kohtaan ovat jo hieman lisääntyneet. Kokonaisuutena odotukset ovat kuitenkin hyvinkin maltillisia inflaation kiihtymisestä huolimatta ja yleinen käsitys tuntuu olevan se, ettei keskuspankilla varsinkaan ole kiire nostaa ohjauskorkoaan.
Euroalueen inflaatio on viime kuukausina mm. öljyn hinnan nousun myötä kiihtynyt selvästi, ja kohosi helmikuussa ensimmäistä kertaa EKP:n kahden prosentin tavoitetasolle. Samalla inflaatio nousi ensimmäistä kertaa viiteen vuoteen markkinan hinnoittelemien pitkän aikavälin inflaatio-odotusten yläpuolelle. Inflaatioswapeista heijastuvat odotukset ovat lähinnä laskeneet viime kuukausina, mikä kertoo markkinan vaimeasta luotosta inflaation kestävyyteen. Myös pohjainflaatio on kiihtymisestään huolimatta edelleen heikkoa, 1,2 % huhtikuussa. Tämä voi pitää EKP:n jalan jarrulla vielä pitkäänkin, sillä keskuspankki on viestinyt, ettei lähde kiristämään rahapolitiikkaa, ennen kuin inflaatio on paitsi laaja-alaista, myös pidemmällä aikavälillä kestävää. Näin ollen pelkästään inflaatiolukujen tarkastelu voi antaa liian suppean kuvan rahapolitiikasta.
Reutersin keräämästä konsensuksesta valtaosa odottaa EKP:n tekevän seuraavan siirron velkakirjaostojensa poisvetämisen suhteen joulukuussa, ja ensimmäinen koronnosto olisi vuorossa jo vuoden 2018 alkupuolella. Pidämme velkakirjaostojen supistamista ja koronnostojen aloittamisen ajoittamista muutaman kuukauden sisään epätodennäköisenä, mikäli inflaatio ei nykyisestä lähde tuntuvasti vauhdittumaan. Siksi odotammekin keskuspankin etenevän velkakirjojen osto-ohjelman leikkaamisessa ennen kuin se alkaa nostaa ohjauskorkoaan. Tämä tarkoittaisi koronnostojen lykkääntymistä pitkälle ensi vuoteen. Nykyisessä talousympäristössä rahapolitiikan ruuvin kiristäminen liian nopeasti voisi olla hyvinkin vahingollista vihdoin elpyneelle taloudelle, joten emme odota keskuspankin kiirehtivän rahapolitiikan muutoksissaan.