Mikä taloudessa voi olla pysyvästi toisin kriisin jälkeen?
Koronakriisi on vielä monen talouden vaivana ja elpyminen vaiheessa, mutta taloustieteellinen debatti on jo osittain siirtynyt kriisin jälkeiseen aikaan. Nyt keskustelu on virinnyt siitä, näemmekö taloudessa pysyviä rakenteellisia muutoksia koronakriisin seurauksena. Osa asiantuntijoista ehdottaa tulevaksi 1920- ja 50-lukujen kaltaista kulta-aikaa, jossa nähtiin laajoja demografisia muutoksia (mm. sotien jälkeinen korkea syntyvyys), suuria investointihankkeita uudelleenrakennuksen myötä, tuottavuuden kasvua ja laajoja julkisen talouden elvytystoimia. Samoja elementtejä on nähtävissä myös nykyisessä talousympäristössä, mutta koronakriisistä elpyminen verrattuna sotien jälkeiseen uudelleenrakennukseen vaikuttaa turhankin mahtipontiselta ajatukselta.
Kuvio. Tuottavuuden kasvu OECD-maissa (%) 10 vuoden liukuva keskiarvo
Makrotalouden karhulauma puolestaan poimii kriisin jälkeisen ajan vertailukohdaksi 1970-luvun, jossa koettiin stagflaatio (inflaation kiihtyminen yhdistettynä heikkoon talouskasvuun) ja jonka seurauksena nähtäisiin finanssikriisin jälkeenkin pelätty sekulaarinen stagnaatio (aihetta käsitelty mm. Suomen pankin artikkelissa) ja pitkittynyt matalien korkojen aika. Aito riski ja huolenaihe sekin. Uskon, että todellisuudessa taloudessa kuitenkin asetutaan näiden kahden ääripään väliin eikä tämä kriisi aiheuta merkittäviä rakenteellisia muutoksia, mutta joitakin seikkoja jäänee taloushistorian kirjoihin merkittäväksi.
- Talouspoliittisen elvytyksen uusi aika. Moderni rahateoria ohitettiin talouspiireissä ennen kriisiä lähinnä hymäytyksellä ja velka/bkt-suhdetta pidettiin ainakin näennäisesti pyhänä asiana. Jokin tässä ajattelussa on muuttunut ja MMT on vallannut sijaa debatissa. Talouspolitiikan kurinalaisuus on unohdettu tyystin ja keskuspankitkin kehottavat lisäämään talouspoliittista tukea entisestään. Aivan omalla painollaan tähän elvytykseen on lähtenyt Yhdysvallat, jossa odotetaan tänään lisätietoja seuraavasta 3000 miljardin talouspaketista.
- Elät vain kerran -kulutusmentaliteetti. Nykykriisin erityispiirteenä ovat olleet valtavat säästöt, joita kuluttajien tileille on kertynyt kulutusmahdollisuuksien rajallisuuden vuoksi. Vaikuttaa siltä, että ”kaikki” odottavat paluuta normaaliin ja elät vain kerran -kulutusbuumi vain odottaa toteutumistaan 2021-2022. Etenkin 1950-luvuilla elettiin myös vahvaa kuluttamisen aikakautta, johon yhdistyivät kotitalouksien sähköistyminen ja viihtyvyyden lisääntyminen sekä kulutusmahdollisuuksien monipuolistuminen kauppojen tarjonnan kasvun myötä. Nyt suurin muutos kotitalouksien arjessa taitaa olla etätyön kasvu, joka ei aivan riitä samanlaiseen pysyvään muutokseen kulutustottumuksissa.
Kuvio: Kotitalouksien säästämisaste (%)
- Globalisaation stoppi ja vihreä vallankumous. Koronakriisi näytti, kuinka hauraita ja kompleksisia kansainväliset toimitusketjut oikeastaan ovat, ja sen seurauksena niitä tullaan todennäköisesti muuttamaan. Lisäksi ilmastonmuutoshuolten myötä alkunsa saanut vihreä vallankumous tulee ottamaan jalansijaa taloudessa ja investointeja siihen lisätään.
- Demografiset muutokset. Monissa länsimaissa väestö ikääntyy, ja ilmiö on ollut näkyvissä jo ennen kriisiä. Nykytiedon mukaan ikääntyvä väestö kuluttaa enemmän kuin säästää, mikä vähentää investointeja ja hidastaa bkt:n kasvua. Demografiaan liittyvät talousvaikutukset ovat kuitenkin vaikeita mallintaa, mistä kertoo niitä käsittelevien tutkimusten eriävät johtopäätökset.
Kuvio. Vanhemmalla väestöllä alempi säästämisaste. Säästöt per capita suhteessa 30-49-vuotiaiden säästöihin.
- Keskuspankeilla ei ole inflaatiohuolia. MMT on tullut talouspolitiikan näyttämölle, mutta kyllä rahapolitiikan kentälläkin on tapahtunut. Keskuspankit, Federal Reserve etunenässä, ovat vahvasti kertoneet sietävänsä aikaisempien tavoitteidensa yläpuolelle kiihtyvää inflaatiota, mikä tarkoittaa samalla kärsivällisyyttä rahapolitiikan kiristymisen aloittamisen suhteen. Muutos vaikuttaa pysyvän laatuiselta, onhan se jo Federal Reserven strategiaankin kirjattu.
Tekstin ja kuvien lähde: TS Lombard