Nousuviikko takana, elvytystähdet tuikkivat USA:n taivaalla
Euroopan ja USA:n takana on nousuviikko, ja tähdet on tällekin viikolle asetettu suotuisaan asentoon ainakin sijoittajien odotuksissa. Presidentti Joe Bidenin odotetaan kertovan yksityiskohtia 3000 miljardin dollarin talousohjelmasta keskiviikkona, ja loppuviikolla julkaistavista USA:n työllisyysluvuista odotetaan parasta kehitystä kuukausiin. Korkeat odotukset keskittyvät siis jälleen USA:han, kun samalla euroalueella kamppaillaan edelleen vaikean koronatilanteen kourissa.
Euroalueen talouden tueksi peräänkuulutetaan yhä suurempaa talouspoliittista tukea etenkin keskuspankin suunnalta. Euroopan keskuspankin pääekonomisti ja johtokunnan jäsen Philip Lane kertoi Bloombergin mukaan viikonloppuna, että talouden elpyminen on vahvasti riippuvaista fiskaalielvytyksestä, ja EU:n elvytyspaketin myöhästely tai kansallisen tuen vähentäminen liian aikaisin olisi vahingollista taloudelle.
EKP:n johto on aikaisemminkin ilmaissut huolensa siitä, että EU:n elvytysrahaston etenemisen hitaus yhdistettynä myöhästyneisiin koronatoimituksiin jättää euroalueen jälkeen muiden kehittyneiden talouksien elpymisestä. Ero on kasvanut etenkin USA:han, jossa toimet ovat olleet nopeampia ja mittaluokaltaan suurempia, ja jossa talouden palautuminen kriisiä edeltävälle tasolle tapahtunee jo ensi kesänä – ennusteissa vuotta aikaisemmin kuin eurotaloudessa. Elpymisodotukset ovat heijastuneet myös velkakirjakorkoihin, joissa USA:n ja Saksan välinen korkoero on kasvanut jo 2 %-yksikköön.
Lähde: Bloomberg
Bloombergin laskelmien mukaan nimenomaan talouskasvuodotukset selittävät viimeaikaista korkojen nousua rahapolitiikkapelkojen sijaan (ks. kuvio). Jos talouden elpyminen koronasta olisi ratajuoksukilpailu, USA lähestyisi jo maaliviivaa hyvissä voimissa elvytysjuomien ansiosta, kun eurotalous huohottaisi uupuneena ja janoisena takasuoran päässä.
Suomalaiskotitalouksien rahoitusvarallisuus kovassa kasvussa
Koronakriisin mukanaan tuomasta nostosta säästämisasteeseen ja patoutuneesta kysynnästä on makrokatsauksissakin mainittu useaan otteeseen, lähteenä useimmiten USA:n luvut. Perjantaina näitä lukuja saatiin täkäläisittäin, sillä Tilastokeskus julkaisi luvut kotitalouksien rahoitusvarallisuuden kehityksestä 2020 Q4:llä. Tuolloin nähtiin selviä positiivisia varallisuusvaikutuksia, sillä nettorahoitusvarallisuus (varat-velat) kasvoi 11,4 miljardilla eli 7,2 % edellisestä kvartaalista ja samalla kasvua nähtiin jo kolmas neljännes perättäin.
Kasvusta valtaosa oli hallussapitovoittojen kasvua, sillä sijoitukset lisääntyivät nettomääräisesti 3,4 miljardilla. Osakemarkkinan hyvä kehitys on kasvattanut hyvällä tahdilla kotitalouksien rahoitusvarallisuutta, sillä talletustileiltä ei korkoja juuri makseta. Luonnollisesti tämä lisää suomalaiskotitalouksien kulutusmahdollisuuksia ja antaa taloudellista puskuria.
Lähde: Tilastokeskus