Nyt lykättyjä EU:n velkakriteereitä ei tulla täyttämään vielä vuosikausiin
Euroalue velkaantuu nyt kovalla vauhdilla, mutta kurssin muuttaminen ei tapahdu hetkessä. Tämä käy ilmi Saksan valtiovarainministeri Olaf Scholzin Theinische Post -lehdessä ilmestyneestä haastattelusta. Scholzin mukaan Saksalla on mahdollisuus päästä EU:n budjettisääntöjen raameihin vasta vuosikymmenen lopussa eli vuoteen 2030 mennessä. Ministerin mielestä tämä tapahtuisi ”velasta ulos kasvamalla” eli talouskasvun kautta, kuten tapahtui finanssikriisin jälkeen.
Saksalaisministerin näkemys kertoo karua tarinaa EU:n ja euromaiden julkisen talouden tilanteesta. Velan määrä suhteessa bkt:hen kasvoi yli 15 %-yksikköä pelkästään viime vuonna ja suhteen pienentäminen tulee olemaan hidasta jopa Saksan kaltaisessa maassa, jossa julkinen talous on ollut hyvillä kantimilla ja talouskasvukin ollut suhteellisen reipasta. Mitä todennäköisimmin velkasuhteen taittaminen tulee olemaan työn ja tuskan takana Italian kaltaisilla raskaasti velkaantuneilla hitaan kasvun mailla.
Velkaantumisen lisäksi toinen kysymys on EU:n budjettisääntöjen mielekkyydessä. Niiden mukaan velka/bkt-suhde saisi olla maksimissaan 60 % ja julkinen alijäämä 3 % bkt:sta. Nämä säännöt sysättiin syrjään euromaiden valtiovarainministerien toimesta viime keväänä ja lokakuussa keskeytystä jatkettiin tälle vuodelle. Vaikka näitä toimia pidetään väliaikaisena, uutistietojen mukaan EU:ssa on valmisteilla muutoksia, toisin sanoen helpotuksia, sääntöihin. Ei ihme, sillä kovin moni jäsenmaista ei onnistu kriteereitä täyttämään seuraavien vuosien sisällä euroalueen keskimääräisen velka/bkt-suhteen oltua 98 % Q4:llä.
Kuvio: EU:n jäsenmaiden velka/bkt-suhde Q4’20:llä.
Lähde: Eurostat
Kuten olen aikaisemminkin korostanut, velka lisää julkisen sektorin ja rahoitussektorin haurautta, mutta voi oikein käytettynä lisätä paitsi lyhyen, myös pitkän aikavälin kestävää talouskasvua. Useilla euromailla ansioluettelo tämän osalta jää hyvinkin lyhyeksi, sillä rakenteelliset uudistukset on jäänyt tekemättä.