Pörssi ei ole talous, mutta kaiken takana on talous
Viime vuosi oli siitä erityinen, että vaikka maailmantalous kyykkäsi ennennäkemättömällä tavalla, pörssi-indekseissä tavoitettiin uusia huippuja. Puhetta virisi siitäkin, oliko pörssin ja talouden kytkös pysyvästi menetetty ja pörssi alkanut elää täysin omaa elämäänsä todellisuudesta irtautuen. Vastaus kysymykseen on kyllä ja ei. Pyrinkin tässä tekstissä avaamaan pörssin ja reaalitalouden yhteyttä.
Pörssi ei ole talous pienoiskoossa, joten indeksitasolla on turha odottaa kehitystä, joka kulkisi täysin käsi kädessä reaalitalouden lukujen tai BKT:n kasvun kanssa. Tästä hyvänä havainnollistuksena on USA:n talouden rakenne suhteessa S&P 500 -indeksin sektoreihin. Taloudessa teknologiasektorin osuus oli Q3’20:lla vain 6 % BKT:sta, mutta S&P 500 -indeksissä paino oli vuoden lopussa 38 % (ks. kuvio alla, lähde: JPMorgan). Jos pörssi olisi talous pienoiskoossa, ajelisi suuri osa USA:n väestöstä Teslalla, puhuisi iPhoneen ja työllistyisi teknologiasektorille. Kuten tiedämme, todellisuudessa näin ei ole.
Helsingin pörssissä teknologiasektorin osuus on selvästi pienempi ja sektoripainot tasaisemmin jakautuneita, mutta nekin eroavat talouden rakenteesta. Esimerkiksi Tilastokeskuksen Suomi lukuina -julkaisussa teollisuus (n. 20 %:n osuus) ja vähittäiskauppa (16 %:n osuus kaikista toimialoista) olivat 2018 suurimpia työllistäjiä, joten pörssissä etenkin kaupalla olisi alipaino suhteessa työmarkkinaan.
Lähde: Nasdaq OMX
Tuloskasvu ja arvostuskertoimet taikasanoina
Meidän ekonomistien työ ei sijoittajan näkökulmasta kuitenkaan suinkaan jää merkityksettömäksi, sillä vaikka pörssi ei ole talous, talouskehitys asettelee suuntaviivoja pörssikehityksen taustalle. Uusimmassa Heikkilä&Vilénissä tiivistettiin osuvasti se, mihin pörssin kehitys lopulta nojaa: tuloskasvuun (pitkän aikavälin korrelaatio) ja arvostuskertoimiin (lyhyt aikaväli).
Jotta tuloskasvua saadaan, talouskasvua on oltava, eli talouskakun suurennuttava, jotta palasia siitä riittää yrityksille jaettavaksi. Jos kasvua ei olisi tai se hidastuisi, kisa markkinaosuuksista kovenisi entisestään. Suurimmat palaset kakusta saisivat kestävän kilpailuedun omaavat yhtiöt, joita sijoittajatkin etsivät salkkuihinsa. Kuten alla olevasta kuviosta huomataan, talouskasvu on kuin trendi, jonka ympärillä tuloskasvu on viime vuosina pyörinyt.
Lähde: Bloomberg
Nykyinen matalien korkojen talousympäristö ja keskuspankkien elvytystoimet ovat mahdollistaneet markkinan, jossa arvostuskertoimia on pystytty venyttämään. Jotta arvostuskertoimet putoaisivat, riskittömän koron olisi noustava. Keskuspankkien olisi siis siirryttävä elvyttävästä rahapolitiikasta kiristävään suuntaan. Tämä vaatisi muutosta talousympäristössä esimerkiksi inflaation paluun myötä. Tuloskasvun ja arvostuskertoimien takana siis on lopulta talous.
Pörssin eteenpäin katsova luonne
Osakekurssit ovat siis tiukasti linkittyneinä talouteen, mutta nykyhetkeä enemmän sijoittajia kiinnostaa tulevaisuus. Osakkeen arvon perustana sanotaan olevan yrityksen tulevaisuudessa tuottaman kassavirran nykyarvo, eli toisin sanoen se, kuinka hyvin yritys onnistuu tekemään tulosta tulevaisuudessa.
Koronakriisi on oiva esimerkki pörssin eteenpäin katsovasta luonteesta. Vaikka taloudessa lueteltiin Q2:lla madonlukuja, osakeindekseissä elettiin jo uutta nousukautta. Sijoittajat katsoivat koronakuopan yli, sillä viruksesta odotettiin kolausta yksinomaan lyhyen aikavälin talousnäkymälle ja kriisin kestoa laskettiin kuukausissa vuosien sijaan. Keskuspankkien ja valtioiden tuki tasoittivat kuoppaa ja tätä kautta osaltaan vähensivät huolia.
Tämä lyhyen ja pitkän aikavälin ero näkyy Federal Reserven sivuilla lokakuussa julkaistussa tekstissä, jossa kiinnitettiin huomiota osinkojen aikarakenteeseen ja huomattiin, että koronakriisi heijastui negatiivisesti etenkin lyhyen aikavälin (1-5 vuotta) osinkofutuureihin, jotka vielä syyskuussa olivat lähes 20 % kriisiä edeltävien tasojen alapuolella, kun taas yli kuuden vuoden osinkofutuurit olivat nousseet lähes samaa tahtia S&P 500-indeksin kanssa. Kehitys heijastelee heikentymistä lyhyen aikavälin osinkonäkymässä, kun pitkällä aikavälillä odotukset ovat positiivisia. Kuvio linkittyy osaltaan myös teknologia- ja FAANG-osakkeisiin: niiden odotetaan maksavan leijonanosa osingoista vasta vuosien kuluttua, ja siksi lyhyeksi odotettu kriisi ei muuttanut odotuksia. Teknologiayhtiöissä ja kasvuosakkeissa elpyminen onkin ollut vahvaa (ks. kuvio).
Lähde: Bloomberg
Tiedon jyvästen hankkiminen reaalitaloudesta on suurien kokonaisuuksien vuoksi vaikeaa. Esimerkiksi BKT-lukuja tarkennetaan jopa vuosien ajan ensimmäisen estimaatin julkaisun jälkeen, ja useimmat muut indikaattoritkin vähintään kuukauden viiveellä. Siksi hyvä tapa seurata taloutta on seurata mahdollisimman reaaliaikaisia indikaattoreita, kuten luottamusindeksejä, ostopäällikköindeksejä, ja inflaatio-odotuksia. Kysyin myös syklisiä yhtiöitä seuraavilta analyytikoiltamme Antti Viljakaiselta ja Erkki Vesolalta, mitä talouslukuja he käyttävät taustatietona analyysissään, ja edellisten lisäksi he mainitsivat teollisuustuotannon, johtavat indikaattorit ja teollisuuden kapasiteetin käyttöasteen. Osa näistä päivittyy myös makroanalyysit-sivullemme. Ja luonnollisesti valveutunut sijoittaja seuraa osakemarkkinaa, sillä onhan siinä jo sisällä odotukset yritysten ja sitä kautta talouden tilasta.