Pörssivuosi 2020 oli hurja, rahahanoja ei olla heti vääntämässä kiinni
Helsingin pörssin vuosi 2021 on alkamassa suhteellisen valoisissa merkeissä. Mennyt vuosi oli sijoittajille hurja, mutta lopulta palkitseva, sillä useimmat pääindeksit sulkivat reippaaseen nousuun. Keskuspankkien ja valtioiden rahahanojen aukaisu on ollut keskeisessä osassa osakemarkkinoiden kehityksen takana. Keskuspankit ovat jo vahvasti viestineet, että ne eivät ole pakenemassa ultraelvyttävän rahapolitiikan ympäristöstä vielä aikoihin.
Talouspoliittisen elvyttämisen osalta tietty katto velkakestävyydessä on jo tullut vastaan ja siitä on menty vauhdilla läpi, sillä useissa maissa julkinen kulutus oli viime vuonna 10-20 % BKT:sta, ja rahoitettu velalla. Velkaantuminen on maailmansotien luokkaa, mikä kertoo koronapandemian tuomasta valtavasta kuormituksesta myös taloudelle. Kuuluisat taloustieteilijät Kenneth Rogoff ja Carmen Reinhart julkaisivat jo vuonna 2010 tutkimuksen, jossa tuloksena oli velkatason kasvun ja heikomman talouskasvun välinen yhteys. Tämä korostui etenkin, kun velkataso ylitti 90 % BKT:sta. Kuten alla olevasta kuviosta on nähtävissä, velkataso on noussut jo yli sadan USA:ssa ja euroalueella Japanin ollessa täysin omilla kasvuluvuillaan.
Vuosi 2020 jäänee kirjoihin poikkeuksellisen rajun velkaantumisen vuotena, sillä mm. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ennustaa julkisen talouden ylijäämän kohenevan kohti normaalimpia tasoja seuraavien vuosien aikana. Yksi tämän vuoden keskeisistä talouskysymyksistä kuuluukin: Milloin ja miten velat kuitataan? Vaihtoehtoja on karkeasti ottaen kaksi: joko ”perinteisin keinoin” vyötä kiristämällä, eli budjettitasapainoa hakemalla veronkiristysten ja kulujen karsimisen kautta tai ”epätavallisin keinoin” velkoja mitätöimällä tai epäsuorasti esimerkiksi odottamattoman inflaation kautta.
Talouspoliittinen vyönkiristys oli käytössä viimeksi 2010-luvun alkupuoliskolla, kun mm. euroalueella julkista velkaa yritettiin vähentää etenkin etelässä rajuin ottein. Kulukuria seuranneissa maissa tästä oli seurauksena taloudellisen pysähtyneisyyden aika, johon matalat korotkaan eivät tarjonneet lääkettä. Lähihistorian perusteella ei siis kovin mairitteleva vaihtoehto. Tosin eipä kovin hyväksyttävältä kuulosta velkojen alaskirjauskaan.
Nyt nähty kriisi kasvattaa jälleen hitaan talouskasvun uhkaa tuleville vuosille, kuten tässä Suomen pankin artikkelissa kerrotaan. Turhalta vyönkiristykseltä halutaan välttyä, joten talouspolitiikassakin elvytykseen ollaan kallistumassa entistä herkemmin. Velkatölkkiä on luonteva potkia eteenpäin kuluvanakin vuonna kaikkien ollessa samassa elvytysveneessä.