Printtikoneet laulavat, eivätkä turhaan?
Viimeisten kuukausien aikana useissa talouksissa keskuspankkien printtikoneet ovat laulaneet äänekkäästi ja valtioiden julkisen talouden alijäämät kasvaneet kovaa vauhtia. Esimerkiksi euroalueella keskuspankin velkakirjaostot pelkästään pandemian aikana ovat yltäneet noin 12 %:iin BKT:sta ja julkinen alijäämä kasvanut 10 %:iin BKT:sta. Bloomberg estimoi ekonometristen mallien avulla tämän elvytyksen varhaisen vaiheen vaikutuksia talouteen ja tulosten perusteella näyttää siltä, että pitkälti keskuspankkien velkakirjaostoin rahoittama valtava velanotto on tullut tarpeeseen. Mallin avulla Bloombergilla estimoitiin julkisen talouden kerroin koronakriisin aikana. Lyhykäisyydessään kerroin näyttää sen, missä suhteessa julkisten menojen lisäys vaikuttaa talouden kokonaistuotantoon. Bloombergin lukujen mukaan tämä kerroin on eli euroalueella pandemian ensi vaiheessa 0,8 ja selvästi korkeampi kuin USA:ssa ja Japanissa. Lukujen perusteella valtioiden elvytys olisi siis tasannut talouden kuilua muita talouksia paremmin - tai sokki taloudelle olisi ollut vieläkin raaempi kuin mitä nyt on nähty.
Lähde: Bloomberg
Bloombergin tulokset sopivat yksi yhteen talouden tarinan kanssa. Toki työmarkkinoiden rakenteissa on eroja, mutta euroalueella lisäksi etenkin suurmaiden nopea reagointi koronakriisiin (esim. valtioiden lomautustuki) pitivät työlliset yhteydessä työnantajiin ja vähensivät työttömyysriskiä. USA:ssa kriisi tuli työmarkkinalle voimalla ja vaikka talouspolitiikalla siihen reagoitiin, tuki jäi turhankin tyngäksi ja siitä neuvotellaan kongressissa edelleen. Samalla työllisyyden elpyminen on hidastunut selvästi. Työttömyysastetta kuvaavasta kehityksestä on nähtävissä, miten USA:ssa muutokset ovat olleet todella rajuja, mutta euroalueella meno tasaisempaa. Viimeisimpien lukujen perusteella USA:n työttömyysaste oli kaksinkertainen kriisiä edeltäneeseen tasoon verrattuna (toki lähtötaso oli historiallisen matala), kun euroalueella työttömyysaste on kasvanut maltillisen 1 %-yksikön verran.
Bloombergin artikkelissakin todetaan, että elvytys ei tule ilman riskejä ja suurimpana niistä on kiihtyvä inflaatio. Siksi elvytystä olisi syytä vetää pois taloustilanteen normalisoituessa ja rahan alkaessa taas kiertää taloudessa, jotta haitalliselta inflaatiolta vältyttäisiin. Toistaiseksi inflaatio kuitenkin vaikuttaa kaukaiselta ajatukselta ja elvytyksen pois vetämistäkään harva vielä uumoilee, koska taloustilanne on edelleen epävarma. Koronatilanne on lähtenyt pahenemaan Euroopassa taas nopeasti ja uusia liikkumisrajoituksia on saatettu voimaan useissa maissa. Vaikka kevään kaltaista poikkeustilaa vältellään viimeiseen asti, pienemmätkin rajoitustoimet voivat hidastaa kotitalouksien kulutuksen elpymistä.