Pullonkaulat näkyivät työllisyysraportissa, mutta pitävät Fedin suunnitelmat raiteillaan
Euroopan ja USA:n osakemarkkinalla on takana Helsingin pääindeksiä (-0,1 %) lukuun ottamatta nousuviikko. Aaltoliike on syksyn tullen kuitenkin lisääntynyt osakemarkkinalla sijoittajien punnitessa inflaatio- ja talouskehityksen vaikutuksia tuloskasvuun sekä sitä, ovatko korko-odotukset edelleen kestävällä pohjalla.
Osa keskuspankeista on kehittyneissäkin talouksissa jo siirtynyt koronnostojen linjalle, ja katseet ovat kohdistuneet etenkin Federal Reserveen ja seuraavaan marraskuun kokoukseen, jossa keskuspankin odotetaan antavan virallisen ilmoituksen arvopaperiostojen vähentämisestä. Ensimmäiset koronnostot olisivat vuorossa ensi vuonna, ja kuten alla olevasta kuviosta on huomattavissa, todennäköisyydet ovat 1-2 noston puolella ja odotukset kasvaneet selvästi kuukauden takaisesta.
Federal Reserven suunnitelmien odotetaan pysyvän raiteillaan siitäkin huolimatta, että perjantaina julkaistut viralliset työllisyysluvut jäivät selvästi markkinaodotuksista. Maatalouden ulkopuolisten työpaikkojen määrä kasvoi syyskuussa 194 000:lla, kun elokuun tarkistettu lukema oli 366 000 ja Reutersin konsensuksen mediaaniennuste 500 000. Yksityisen sektorin työpaikat lisääntyivät 317 000:lla, mutta julkisen sektorin työpaikat vähenivät 123 000:lla etenkin opettajien palkkaamisen vähennyttyä. Työttömyysaste tippui 18 kuukauden pohjiin 4,8 %:iin, mutta johtui osin siitä, että osa työttömistä tippui työvoiman ulkopuolelle.
Luvut osoittavat, että työllisyyden kasvu on hidastunut ja täysi elpyminen kriisistä kestää pitkään, vaikka alkuspurtti olikin nopea (ks. kuvio). Edelleen taloudesta uupuu 5 miljoonaa työpaikkaa verrattuna koronapandemiaa edeltävään aikaan. Tuotantopuolen ongelmilta ei voitu välttyä työllisyysraportissakaan, sillä komponenttipulasta kärsivän autoteollisuuden työpaikat vähenivät 6100:lla elo- ja syyskuun nousukuukausien (+10-14 000) jälkeen. Koronapandemian vaikutukset näkyvät myös selvänä erona tuloryhmien välillä. Kriisi on jo päättynyt korkeampien tuloluokkien työntekijöiltä, joilla on myös parempi mahdollisuus etätöihin, kun taas matalan tulotason ryhmillä työllisyyskehitys pysyy vaimeana.