Saksa pitää kärkipaikkaa euroalueen elvyttäjänä, Japani lupailee lisää
Talouspoliittinen elvytys on ottanut rahapolitiikan ohella olennaisen luvun koronakriisistä elpymistä käsittelevässä kirjassa. Vaikka opuksessa on vielä monta kirjoittamatonta lukua useiden epävarmuustekijöiden vuoksi, näyttää siltä, että EU:ssakin ollaan hiljalleen matkalla syvempää yhteisvastuuta, sillä Euroopan komission pitäisi antaa esityksensä elvytysrahastosta tänään. Samalla valtiot ovat ryhtyneet rajuihin elvytystoimiin taloutta tukeakseen USA ja Japani kärkipäässä, mutta euromaista tässä on kunnostautunut myös Saksa, jolla on varaakin elvytykseen.
Lähde: TS Lombard
Lisääkin on tulossa, sillä aamulla Reuters uutisoi Japanin suunnittelevansa toista lisäbudjettia, jossa jopa kaksinkertaistettaisiin talouspoliittinen elvytys. Lisäbudjetin suuruus olisi 117 biljoonaa jeniä (1,1 biljoonaa dollaria), mikä veisi Japanin kärkeen elvytysvertailussa.
Talouspoliittisen tuen määrä on kasvanut globaalisti merkittävästi, mutta vielä ei tiedetä, riittääkö se kampeamaan talouden kuilun pohjalta takaisin kasvuun. Kokonaan toinen tarina muodostuu koronakriisin jälkeen siitä, kuinka julkiseen velkaan suhtaudutaan. Julkisen velan suhde BKT:hen oli euroalueella jo ennen nykykriisiä (2019 lopussa) 84,1 % ja velkataakka kasvaa merkittävästi kuluvana vuonna. Talouskasvusta ei ole antamaan helpotusta velkasuhteelle, sillä lähivuosien kasvunäkymä on heikonpuoleinen.