Toimialakatsaus: Varainhoitomarkkina
Varainhoitomarkkinat ovat Suomessa edelleen verrattain nuoret, sillä esimerkiksi ensimmäiset sijoitusrahastot perustettiin vasta 1980-luvun lopulla. Viimeisen kolmen vuosikymmenen aikana varainhoitoliiketoiminta on kasvanut nopeasti kansantalouden kasvun ja kansalaisten vaurastumisen myötä.
Historiallisesti suomalaisten kotitalouksien varallisuudesta valtaosa on ollut sidottuna asuntoihin, ja asunto on edelleen ylivoimaisesti suurin varallisuuden muoto kotitalouksilla, vaikka muut sijoitusmuodot ovatkin yleistyneet. Pääomamarkkinoiden nuori ikä heijastuu Suomessa myös siten, että kotitalouksien asuntojen ulkopuolisesta sijoitusvarallisuudesta huomattava osa on yhä pankkien käyttötileillä tehottomassa käytössä.
Suomen omaisuudenhoitomarkkinan koko oli 2020 lopussa noin 240 miljardia euroa. Vuodesta 2005 alkaen markkina on kasvanut noin 5 % vuodessa. Kasvua on selittänyt sekä varallisuusarvojen kasvu että uuden pääoman virtaaminen omaisuudenhoidon piiriin. Tästä 240 miljardista noin puolet on sijoitettu kotimaisiin sijoitusrahastoihin ja loput ovat konsultatiivisen tai täyden valtakirjan omaisuudenhoidon piirissä. Luonnollisesti myös merkittävä osa rahastopääomasta on erilaisten omaisuudenhoitosopimusten alaisuudessa.
Suomen talouden rakenteellisesti heikoista näkymistä johtuen uskomme, että uutta varallisuutta syntyy lähivuosina Suomeen rajallisesti. Näin ollen varainhoitomarkkinan kasvu tulee myös jatkossa perustumaan varallisuusarvojen kasvuun ja rotaatioon talletustileiltä tuottavampiin sijoituskohteisiin.
Vaikka itse Suomen talous on kehittynyt vaisusti, sijoituspalveluyritykset ovat päässeet nauttimaan erittäin hyvistä tuotoista viimeisten vuosien aikana. Keskuspankkien elvytys ja tästä johtuvat historiallisen matalat korot ovat olleet omiaan ajamaan pääomia korkeamman kustannustason tuotteisiin (mm. osakerahastot) ja toisaalta avanneet ovia vaihtoehtoisten omaisuusluokkien kehitykselle.
Lisäksi osakemarkkinoiden historiallisen vahva kehitys on kasvattanut hallinnoitavan varallisuuden määrää ja tuottosidonnaisia palkkioita. Yritys- ja kiinteistöjärjestelyiden määrä on myös kasvanut selvästi johtuen likviditeetin hyvästä saatavuudesta ja matalasta korkotasosta. Alan toimijat ovatkin tällä hetkellä keskimäärin erittäin hyvin kannattavia.
Kuvio. Sijoituspalveluyritysten liikevaihto ja kannattavuus Suomessa
Lähde: Inderes, Finanssivalvonta
Kuvio. Listattujen varainhoitajien taloudellinen kehitys 2016-2020
Lähde: Yhtiöt, Inderes
Pitkällä aikavälillä Suomen omaisuudenhoitomarkkina tulee saamaan merkittävää tukea rakenteellisesta muutoksesta, kun suurten ikäluokkien keräämä varallisuus alkaa siirtyä seuraavalle sukupolvelle perintöjen kautta.
Tämä varallisuuden äkillinen kasvu tulee arviomme mukaan väistämättä johtamaan varainhoitomarkkinan kasvuun, kun yhä useampi ihminen kiinnostuu sijoittamisesta ja muuttuu kiinnostavaksi asiakkaaksi varainhoitajille. Myös huolet eläkejärjestelmän kestävyydestä tulevat luomaan rakenteellista kiinnostusta pitkän aikavälin sijoitustoiminnalle ja varallisuuden kerryttämiselle.
Tämä rakenteellinen muutos tapahtuu kuitenkin vasta tulevien vuosikymmenten aikana, eikä näin ollen vaikuta alan lyhyen aikavälin näkymiin. Pitkällä aikavälillä uskomme, että varainhoitomarkkinalla on Suomessa hyvät edellytykset jatkaa noin 5 %:n vuosikasvua, ja näin ollen kyseessä on edelleen selkeä kasvuala.
Kuvio. Suomen sijoitusrahastopääomien kehitys (MEUR)
Lähde: Inderes, Suomen Sijoitustutkimus
Markkina-ajureita ja -trendejä
Vaihtoehtoiset omaisuusluokat kasvaneet voimakkaasti
Vaihtoehtoisiin omaisuuslajeihin on virrannut viimeisten vuosien aikana globaalisti mittavat määrät uutta pääomaa. Kasvua on ruokkinut erityisesti keskuspankkien harjoittama voimakkaan elvyttävä rahapolitiikka, joka on vienyt perinteisiltä korkosijoittajilta tuottomahdollisuudet käytännössä pois. Vaihtoehtoisten omaisuuslajien kiinnostavuutta ovat kasvattaneet myös niiden tarjoamat hajautushyödyt, erilainen tuotto-/riskiprofiili sekä vähäinen korrelaatio osakemarkkinoiden kanssa.
Varainhoitajille vaihtoehtoiset omaisuusluokat ovat selvästi perinteistä osake- tai korkovarainhoitoa lukratiivisempaa, sillä vaihtoehtorahastojen palkkiotasot ovat tyypillisesti selvästi perinteisiä osake- ja korkorahastoja houkuttelevammat. Vaihtoehtoisissa rahastoissa sijoitussitoumukset ovat tyypillisesti myös pitkiä, ja tästä syystä palkkiovirrat ovat selvästi avoimia osake- ja korkorahastoja ennustettavampia. Seuraamistamme sijoituspalveluyhtiöistä kaikki ovatkin vähintäänkin jollain tapaa mukana vaihtoehtoisissa omaisuuslajeissa.
Ei olekaan sattumaa, että viimeisen 10 vuoden aikana parhaiten varainhoitokentällä pärjänneet toimivat ovat strategiassaan fokusoituneet vaihtoehtoisiin sijoitustuotteisiin. Tällä hetkellä vaihtoehtoiset sijoitustuotteet ovat strategian ytimessä käytännössä lähes kaikilla seurannassa olevillamme finanssisektorin yhtiöillä.
Kuvio. Kotimaisten vaihtoehtorahastojen hoitajien hoidossa olevien vaihtoehtorahastojen (AIF) pääomat
Lähde: Inderes, Finanssivalvonta
Kuvio. Vaihtoehtoiset omaisuusluokat globaalisti 2004-2025e
Lähde: PwC
Vaihtoehtoisten omaisuuslajien kysyntänäkymien voidaan odottaa säilyvän vahvoina myös jatkossa. Pääomavirtoja vaihtoehtoisiin omaisuuslajeihin ohjaavat pitkälti samat tekijät kuin viime vuosina: voimakkaan elvyttävä rahapolitiikka, matala korkotaso sekä osakemarkkinoiden korkeahkojen arvostustasojen myötä heikentyneet pitkän aikavälin tuotto-odotukset. Vaihtoehtoisten omaisuuslajien kirjo tulee todennäköisesti jatkamaan kasvuaan myös tulevaisuudessa, kun yhä useampi omaisuuslaji/palvelu tullaan arvopaperistamaan.
Sijoittajan on syytä huomata, että toimijoiden lukumäärän kasvun myötä kilpailu sijoituskohteista kiristyy ja hyvien tuottojen tarjoaminen käy yhä haastavammaksi. Toimijoiden lukumäärän kasvu on näkynyt viime vuosina esimerkiksi kotimaisissa kiinteistörahastoissa. Kiristyvän kilpailun myötä hyvien sijoituskohteiden ja tuottomahdollisuuksien löytäminen tulee vaatimaan yhtiöiltä jatkossa yhä enemmän kekseliäisyyttä uusien tuotealueiden löytämiseksi, sillä hyvät tuotteet ovat elinehtona alan korkeille palkkiotasoille.
Vaihtoehtoisten sijoitustuotteiden kompleksisuuden kasvaessa yhtiöiltä vaaditaan myös yhä enenevissä määrin uudenlaista erikoisosaamista. Kuten muussakin sijoittamisessa, myös vaihtoehtoisissa sijoitustuotteissa erinomainen salkunhoitotiimi on ehtona hyville tuotoille. Uskommekin, että tulemme asteittain näkemään myös vaihtoehtoisissa sijoituksissa yhä enemmän hintapainetta ja etenkin hinnan polarisoitumista. Hyvien tuotteiden osalta hinnoitteluvoima säilyy vahvana, kun taas heikkojen tai keskinkertaisten tuotteiden osalta hintataso tulee heikkenemään.
Katso: Vaihtoehtoiset sijoitustuotteet – analyytkko Sauli Vilénin esitys (video)
Kilpailukenttä ja konsolidaatio
Sijoituspalvelukentässä on nähty viime vuosina paljon yritysjärjestelyjä, ja odotamme järjestelyaktiviteetin jatkuvan vilkkaana myös tulevina vuosina. Konsolidaation ajurit ovat selvät: kasvava regulaatio pakottaa toimijoita kasvamaan seuraavaan kokoluokkaan, ja synergiapotentiaalia on tarjolla merkittävästi niin kulujen kuin myynninkin osalta.
Olemme aiemmin analyysissämme tarkastelleet seuraamiamme finanssipalveluyhtiöitä ja niiden roolia konsolidaatiossa. Sammon olemme jättäneet tarkastelun ulkopuolelle sen painiessa eri kokoluokassa kuin muut seuraamamme yhtiöt. Keskitymme analyysissämme mahdollisiin kokoluokaltaan merkittäviin järjestelyihin, sillä pienistä täydentävistä ostoista ovat kaikki lähtökohtaisesti kiinnostuneita, eivätkä ne oleellisesti vaikuta yhtiöiden pidemmän aikavälin kehitykseen.
Lue lisää: Sijoituspalvelukentän konsolidaatio tulee jatkumaan